Vuosikertomus 2013 | In English |

Toimitusjohtajan katsaus

Vuonna 2013 Euroopan talouden taantuma ja epävarmuus sen kestosta heijastuivat energian kysyntään ja hintoihin. Taantuma hidastutti myös Venäjän talouskehitystä.

Viime vuosina vahvasti tuetun uusiutuvan energian rynnistys markkinoille ja sen etuajo-oikeus verkkoon ovat muuttaneet toimintaympäristöä merkittävästi. Markkinaehtoinen energiantuotanto painii heikentyneen kannattavuuden kanssa, mikä pienentää yritysten investointimahdollisuuksia. Hajautetun tuotannon nopea kasvu asettaa suuria haasteita markkinoiden toiminnalle ja toimitusvarmuudelle.

Tukkuhinnat laskeneet, kuluttajahinnat nousseet

USA:ssa liuskekaasun tulo markkinoille on lisännyt kaasun käyttöä ja parantanut maan energiaomavaraisuutta sekä vähentänyt hiilen kulutusta. Eurooppaan on virrannut aiempaa edullisempaa hiiltä ja sen käyttö on lisääntynyt. Tämä yhdessä pohjalukemissa matelevien päästöoikeuksien hintojen sekä Euroopan kalliimman kaasun hinnan kanssa on rapauttanut maakaasulla tuotetun energian kannattavuutta ja

jopa täysin uusia kaasuvoimalaitoksia on suljettu kannattamattomina. Loppukäyttäjien sähkölaskua uusiutuvan energian tuet ovat kuitenkin kasvattaneet merkittävästi samaan aikaan kun sähkön tukkuhinnat ovat laskeneet.

Kaasuvoimaa, jonka ympäristövaikutukset ovat selvästi hiilivoimaa pienemmät, tarvitaan tasapainottamaan uusiutuvan energian tuotannon vaihtelua siellä missä vesivoimaa ei ole saatavilla. Eri puolilla Eurooppaa onkin vuoden mittaan virinnyt keskusteluja kapasiteettimaksujen käyttöönotosta perinteisen energiantuotannon tukemiseksi, vaikka yhteiskunta käyttää jo nyt energiantuotannon tukemiseen mittavia summia.

Hiilidioksidipäästöjen vähentäminen energiapolitiikan päätavoitteeksi

Keskustelu Euroopan energia- ja ilmastopolitiikan suunnasta

jatkui koko vuoden 2013 ajan vilkkaana. Keskusteluun tuotiin aiempaa voimakkaammin Euroopan kilpailukyvyn säilyttäminen ja kuluttajahintojen nousu.

Keskusteluun Euroopan energia- ja ilmastopolitiikan suunnasta tuotiin aiempaa voimakkaammin Euroopan kilpailukyvyn säilyttäminen ja kuluttajahintojen nousu.

Vuoden 2014 alussa EU:n komissio julkisti ehdotuksensa Euroopan ilmasto- ja energiapolitiikaksi vuosille 2020-2030. Komissio asetti painopisteen aiempaa selvemmin kasvihuonekaasujen päästöjen vähentämiseen. Ehdotettu 40 prosentin vähennystavoite on linjassa yhteisesti hyväksyttyjen EU:n vuodelle 2050 asettamien pitkän aikavälin tavoitteiden kanssa.

Komissio ehdotti myös sitovista maakohtaisista uusiutuvan energian tavoitteista luopumista ja asetti tavoitteeksi nostaa uusiutuvan energian osuuden 27 prosenttiin koko EU-alueella. Tämä on askel oikeaan suuntaan, vaikkakin edelleen päällekkäinen hiilidioksidipäästöjen vähennystavoitteen kanssa. Päällekkäiset tavoitteet ja ohjauskeinot nostavat energia- ja ilmastopolitiikan kustannuksia sekä viime kädessä teollisuuden ja kuluttajien sähkölaskua.

Myönteistä komission ehdotuksessa oli päästökaupan vakausmekanismi. Sen avulla on mahdollista puuttua päästökauppajärjestelmän keskeisiin heikkouksiin: kysynnän voimakkaaseen vaihteluun ja ylitarjontaan. Sopimalla etukäteen järjestelmää säätävistä järjestelyistä vähennetään poliittista riskiä ja parannetaan energia-alan investointien edellyttämää ennustettavuutta.

Euroopan kilpailukyvyn kannalta on myös oleellista jatkaa ponnisteluja yhtenäisten sähkömarkkinoiden luomiseksi. Energiapolitiikan painopisteen siirtäminen kansallisista intresseistä Euroopan vahvuuksia hyödyntäviin, yhteisiin energiantuotannon ratkaisuihin antaa pitkällä aikavälillä kestävimmät ja kustannustehokkaimmat tulokset niin kuluttajien, teollisuuden kuin ilmastonkin kannalta. Yhtenäisillä eurooppalaisilla sähkömarkkinoilla tuotantokapasiteetin käyttö optimoituu ja investointisignaalit syntyvät markkinaehtoisesti.

Lisää nopeutta ja joustavuutta vuonna 2013

Haasteellisessa toimintaympäristössä vuosi 2013 oli Fortumin kannalta tyydyttävä. Vaikka vertailukelpoinen liikevoitto laski, oli operatiivinen kassavirtamme erittäin vahva, ja investointien toteuttamista sekä Euroopassa että Venäjällä jatkettiin määrätietoisesti.

Tehostamisohjelma on edennyt suunnitelmien mukaisesti keventäen kustannusrakennettamme kaikilla toiminnan osa-alueilla. Olemme luopuneet eräistä ydinliiketoiminnan ulkopuolisista omaisuuseristä ja vapauttaneet käyttöpääomaa. Tehostamisohjelman tavoitteiksi asetimme vuonna 2012 nopeuden ja joustavuuden parantamisen vahvistamalla kassavirtaa yhteensä vähintään miljardilla eurolla vuoden 2014 loppuun mennessä.

Strategian mukaisesti kohti päästötöntä energian tuotantoa

Talouden taantumasta huolimatta ilmastonmuutoksen hillitsemistä ei voida unohtaa. Kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n uusimman raportin tieteellinen viesti päättäjille on vahva: Päästöjä on vähennettävä selvästi jo ennen vuotta 2020 ja ne on puolitettava vuoteen 2050 mennessä. Edessä 

on asteittainen, mutta varma siirtyminen kohti aurinkotaloutta, jossa energiantuotanto perustuu uusiutuviin energialähteisiin.

Fortumin strategian kulmakiviä ovat vahva osaaminen CO2-päästöttömässä vesivoima- ja ydinvoimatuotannossa sekä tehokkaassa sähkön ja lämmön yhteistuotannossa ja toimimisessa energiamarkkinoilla. Uusiutuviin energianlähteisiin perustuvan sähköntuotannon ohella vahvuuksiamme on energiatehokas ja vaihtelevaan kysyntätilanteeseen hyvin soveltuva sähkön ja lämmön yhteistuotanto (CHP).

Vuonna 2013 otimme Euroopassa käyttöön viisi uutta tuotantolaitosta. Klaipedassa, Liettuassa ja Bristassa, Ruotsissa sähköä ja lämpöä tuotetaan jätteellä ja Jelgavassa, Latviassa sekä Järvenpäässä käynnistettiin uudet bio-CHP-laitokset.

Edessä on asteittainen, mutta varma siirtyminen kohti aurinkotaloutta, jossa energiantuotanto perustuu uusiutuviin energialähteisiin.

Lisäksi aloitimme Joensuun CHP-laitoksella bioöljyn tuotannon pyrolyysiteknologialla, mikä voi tuoda merkittäviä, esimerkiksi tulevaisuuden liikennepolttoaineisiin liittyviä liiketoimintamahdollisuuksia. Joensuun hanke on maailman ensimmäinen laatuaan ja Global District Energy Climate Award –organisaatio myönsi sille syksyllä 2013 innovaatiopalkinnon.

CHP-kapasiteetin kasvattamisen lisäksi jatkoimme myös vesivoimatuotannon vuotuisia tehonkorotusinvestointeja sekä vahvistimme ydinvoimatuotannon edellytyksiä erityisesti

osakkuusvoimaloissa Ruotsissa. Fortumin operoimalla Loviisan ydinvoimalaitoksella oli jälleen hyvä tuotantovuosi, ja laitoksen käyttökerroin, 92,5 %, oli maailmanlaajuisesti mitattuna erinomainen. Olemme myös vakiinnuttaneet asemaamme kasvumarkkinoilla energiantuotannon asiantuntijapalveluihin liittyvän liiketoimintamme kautta.

Venäjän investointiohjelma edennyt viimeisiin suuriin yksiköihin

Venäjällä investointiohjelmamme etenee, ja päättyneenä vuonna otettiin kaupalliseen käyttöön kaksi uutta voimalaitosyksikköä Njaganissa, Länsi-Siperiassa. Kaikkiaan kahdeksasta yksiköstä on vielä työn alla kolme suurta tuotantoyksikköä. Uudet kaasua käyttävät voimalaitokset ovat erittäin energiatehokkaita.

Loppuvuodesta Venäjältä kantautuneet heikentyneet teollisuuden ja talouden kasvuluvut kertovat, ettei tämäkään markkina-alue ole immuuni maailmantalouden vaikutuksille. Venäjän hallitus päätti lykätä ja pienentää aikaisemmin suunniteltuja kaasun vuotuisia hinnankorotuksia kotimarkkinoillaan, mikä ei tuo yhtä suurta kilpailuetua uusille ja tehokkaille laitoksille kuin aiemmin on arvioitu. Tämä yhdessä ruplan heikentyneen kurssin kanssa tekevät 500

miljoonan euron vuotuisen liikevoittotavoitetason saavuttamisen vuoden 2015 aikana selvästi haastavammaksi. Emme kuitenkaan luovu tavoitteesta vaan pyrimme aktiivisesti kehittämään toimintaamme ja löytämään keinoja sen saavuttamiseksi.

Venäjän markkinat ovat Fortumille tärkeä lähivuosien kasvualue. Venäjän tukkumarkkinoiden reformi on edennyt täysin suunnitelmien mukaan ja odotamme samaa johdonmukaista etenemistä myös vähitellen käynnistymässä olevalta lämpömarkkinoiden uudistukselta. Venäjä voi tehostaa merkittävästi lämmöntuotantoaan, mikä tarjoaa merkittäviä kehitysnäkymiä Fortumin lämpöliiketoiminnalle ja CHP-osaamiselle.

Seuraavan sukupolven ratkaisuja

Päästöttömän vesi- ja ydinvoiman sekä resurssitehokkaan

sähkön ja lämmön yhteistuotannon rinnalla kehitämme kierrätys- ja biopolttoaineiden käyttöä sekä tutkimme aurinko- ja aaltovoiman mahdollisuuksia. Nämä kaikki ovat osa tulevaisuuden energiajärjestelmää, joka rakentuu auringon energiaan perustuviin ratkaisuihin.

Vuonna 2013 otimme Euroopassa käyttöön viisi uutta tuotantolaitosta.

Intiassa investoimme 5 megawatin aurinkovoimalaan hankkiaksemme kokemusta aurinkoenergian teknologioista ja Intian sähkömarkkinoista. Mikäli toimintaedellytykset kehittyvät suotuisasti, uskon, että aurinkoenergia pystyy suotuisilla tuotantoalueilla kilpailemaan ilman tukia muiden energianlähteiden kanssa vielä tämän vuosikymmenen aikana.

Yritys- ja kuluttaja-asiakkaillemme kehitämme jatkuvasti uusia työkaluja ja palveluja energian kulutuksen seurantaan ja alentamiseen. Älykäs sähköverkko sekä sitä täydentävät tuotteet, kuten Fortum Fiksu, ovat nousemassa aiempaa suurempaan rooliin energian tuottajan ja kuluttajan välisessä vuorovaikutuksessa. Kehitämme myös avoimia, vastavuoroisia ratkaisuja, joiden avulla asiakkaat voivat myydä tuottamaansa ylijäämäsähköä tai -lämpöä Fortumille.

Asiakkaiden tarpeisiin vastaamisesta kertovat myös tutkimustulokset: Asiakkaamme ovat jo useana vuonna vastanneet olevansa aiempaa tyytyväisempiä Fortumiin. Vuonna 2013 tutkimustulokset olivat jälleen aiempaa paremmat. Samalla asiakasmäärämme on kasvanut ja päättyneenä vuonna meillä oli Pohjoismaissa enemmän asiakkaita kuin koskaan aiemmin.

Luovumme Suomen sähkönsiirtoliiketoiminnasta

Joulukuussa saimme päätökseen sähkönsiirtoliiketoimintamme tulevaisuuden vaihtoehtojen arvioinnin. Perusteellisen analyysin jälkeen päädyimme siihen, että siirtoliiketoiminnasta luopuminen on niin Fortumin omistajien kuin itse sähköverkkoliiketoiminnankin kannalta paras vaihtoehto. Päätös antaa Fortumille paremmat mahdollisuudet keskittyä tehokkaaseen ja vähäpäästöiseen sähkön ja lämmön tuotantoon ja yhdentyvillä energiamarkkinoilla toimimiseen, antaa strategista liikkumavaraa ja kasvattaa yhtiön omistaja-arvoa. Uskon vahvasti, että ratkaisu on hyvä myös sähkönsiirron asiakkaiden ja yhteiskunnan kannalta, sillä verkkoliiketoimintaa voidaan parhaiten kehittää sen omista lähtökohdista.

Tämän mukaisesti solmimme joulukuussa sopimuksen Suomen sähkönsiirtoliiketoiminnan myynnistä Suomi Power Networks Oy:lle. Yhtiön osakkaita ovat suomalaiset eläkevakuutusyhtiöt Keva ja LähiTapiola Eläkeyhtiö sekä kansainväliset infrastruktuurisijoittajat First State Investments ja Borealis Infrastructure. Arvioimme saavamme kaupan päätökseen vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä.

Siirtoliiketoiminnan ratkaisuilla ei ole vaikutusta sähkön vähittäismyyntiasiakkaisiin. Tarjoamme jatkossakin sähkönmyynnin asiakkaillemme älykkäitä tuotteita ja palveluja oman energiankäytön tehostamiseen ja kustannusten pienentämiseen. Uudet tuotteemme, kuten aurinkopaneelit ja sähköpörssin edullisimpia tuntihintoja hyödyntävät lämmitystuotteet on otettu hyvin vastaan. Erityisen iloinen olen asiakastyytyväisyyden jatkuvasta paranemisesta kaikissa divisioonissamme. Myös Fortumin maine keskeisten ryhmien mielissä vahvistui edelleen.

Kestävä kehitys osana strategiaa

Kestävä kehitys on keskeinen liiketoimintamme menestystekijä ja olemme sitoutuneet noudattamaan toiminnassamme YK:n Global Compact -aloitteen periaatteita. Uusien, vuoden 2013 alusta mukaan otettujen kestävän kehityksen mittareidemme –asiakastyytyväisyys sekä yhtiön maine – osalta pääsimme tavoitteisiimme. Sähkön toimitusvarmuustavoitteisiin emme vuoden lopun rajujen myrskyjen vuoksi päässeet. Keskimääräinen katkos asiakasta kohden oli 220 minuuttia koko vuoden aikana.

Ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi jatkamme ponnisteluja. Fortumin työ päästöttömän energiantuotannon ja ilmaston hyväksi sai merkittävää tunnusta syksyllä 2013, jolloin institutionaalisia sijoittajia edustava Carbon Disclosure Project (CDP) arvioi Fortumin Pohjoismaiden parhaimmaksi yritykseksi Climate Disclosure Leadership –indeksissä* täydellä sadalla pisteellä.

Fortumin oman henkilöstön työturvallisuus parani edelleen vuonna 2013 ja poissaoloon johtaneiden tapaturmien määrä oli kaikkien aikojen pienin. Urakoitsijoiden palveluksessa työskentelevän henkilöstön työturvallisuuden ja työturvallisuusajattelun kehittämisessä on sen sijaan edelleen parannettavaa. Vuonna 2013 sattui urakoitsijan kuolemaan johtanut tapaturma rakennustyömaallamme Venäjällä ja helmikuussa 2014 urakoitsijan hengen vaatinut tapaturma sähkönsiirrossa Ruotsissa. Esitän osanottoni uhrien omaisille ja työtovereille. Tavoitteenamme on välttää kaikki vakavat tapaturmat. Työturvallisuuden parantamisen on oltava osa jokaisen fortumlaisen päivittäistä työskentelyä.

Valmiina tarttumaan mahdollisuuksiin muuttuvilla energiamarkkinoilla

Hankalina aikoina on hyvä luotsata yritystä, joka kykenee rohkeasti muovaamaan tulevaisuuttaan. Jatkamme

tehostamisohjelmaamme suunnitellusti ja lisäämme joustavuutta sekä rakennamme harkitusti ja järjestelmällisesti uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Vain vakaissa kantimissa olevat yritykset, joihin Fortum kuuluu, voi hyödyntää alan nopean muutoksen tarjoamia mahdollisuuksia. Pidämme hyvää huolta nykyisestä liiketoiminnastamme ja rakennamme tulevaisuutta strategiamme mukaisesti.

Hankalina aikoina on hyvä luotsata yritystä, joka kykenee rohkeasti muovaamaan tulevaisuuttaan.

Lopuksi lämpimät kiitokset Fortumin henkilöstölle kaikissa toimintamaissa päättyneestä vuodesta ja työstä yhteisten päämäärien saavuttamiseksi. Erityiset kiitokset kuluneesta vuodesta hallituksen puheenjohtaja Sari Baldaufille, joka

sairauslomani aikana otti kuukausiksi tavallista merkittävämmän roolin Fortumin asioiden eteenpäin viemisessä. Suuret kiitokset myös talousjohtaja Markus Rauramolle, joka toimi ansiokkaasti varamiehenäni. Kiitos luottamuksesta myös asiakkaillemme sekä kasvavalle osakkeenomistajakunnalle − jatkamme työtä yhtiön arvon kasvattamiseksi myös kuluvana vuonna.

Tapio Kuula

*indeksin nimi lisätty 26.3.2014

Lue lisää

X

Etsi Fortumin vuosikertomuksesta 2013

Kirjoita tähän...

Hakutulokset