Vuosikertomus 2013 | In English |

Päästömarkkinoiden kehitys

EU:n päästöoikeuksien markkinoita on vuonna 2013 leimannut voimakas ylitarjonta ja matala hintataso. Järjestelmää tulee pikaisesti uudistaa, jotta se antaa markkinoille oikeansuuntaisen hintasignaalin, joka kannustaa investoimaan vähäpäästöiseen tuotantoon.

Uutta tietoa ilmastonmuutoksesta

Hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC (Intergovernmental Panel on Climate Change) julkaisi syyskuussa 2013 tuoreimman ilmastonmuutosta koskevan raporttinsa. Raportti kuvaa tähänastista vakavammin ilmastonmuutoksen etenemistä - maapallon keskilämpötilan nousun rajoittaminen kahteen asteeseen on äärimmäisen haastavaa ja pahimmillaan nousu voi olla viiden asteen luokkaa. IPCC nostaa uutena asiana esille valtamerien merkityksen ilmastonmuutokseen; valtaosa lisääntyneestä lämmöstä varastoituu juuri meriin.

Vuonna 2013 ilmakehän hiilidioksidipitoisuus ylitti 400 miljoonasosan (ppm) rajan ensimmäistä kertaa ihmiskunnan historiassa. Ilmastopaneeli määritti myös hiilidioksidipäästöjen rajan, jonka ylitys johtaa ilmaston lämpenemiseen yli kahdella asteella. IPCC totesi, että nykyisellä vauhdilla globaali

hiilidioksidin "päästökiintiö" täyttyy 30 vuodessa ja edellytti nopeita toimenpiteitä päästöjen rajoittamiseksi.

YK:n kansainväliset ilmastoneuvottelut etenivät laihoin tuloksin vuonna 2013. Tavoitteeksi on asetettu solmia kaikkia maita koskeva ilmastosopimus vuoteen 2015 mennessä. Kansainvälisten päästömarkkinoiden kehitys eteni vain joiltain osin. Kiinassa käynnistyi useita päästökaupan kokeiluhankkeita ja alueelliset järjestelmät Pohjois-Amerikassa laajenivat. Australia päätti kumota aiemmin sovitun päästökauppalainsäädännön, jolloin myös sen aiemmin sovittu linkitys EU:n päästökauppajärjestelmään jää toistaiseksi toteutumatta. Japani ilmoitti myös alentavansa omaa päästövähennystavoitettaan merkittävästi.

Ilmastotavoitteita on selkeytettävä nopeasti

EU on sitoutunut vähentämään hiilidioksidipäästöjä 80–95 %

vuoteen 2050 mennessä. Eurooppalainen energiateollisuus on sitoutunut vaativaan päästötavoitteeseen, mutta poliittisen sääntelyn epävarmuus vaikeuttaa merkittävästi tavoitteen edellyttämiä investointeja ja päästövähennystoimia. Energia-alan investointien kannalta ilmastopolitiikan on oltava pitkäjänteistä ja ennustettavaa. Sitoutumalla yhteen tavoitteeseen - kasvihuonekaasujen kunnianhimoiseen vähentämiseen vuoteen 2030 mennessä - voitaisiin purkaa päällekkäistä sääntelyä ja ohjausta sekä vähentää epävarmuutta merkittävästi.

Päästöjen vähentämisen aiheuttamien kustannusten minimoimiseksi on priorisoitava markkinaehtoisia ratkaisuja, kuten päästökauppaa. Päästökauppa parantaa vähäpäästöisten tuotantomenetelmien kilpailukykyä sekä mahdollistaa ilmastotavoitteiden saavuttamisen mahdollisimman alhaisin kustannuksin.

EU määrittelee parhaillaan energia- ja ilmastopoliittisia suuntaviivoja ja tavoitteita vuoteen 2030. Komission ehdotus vuoden 2030 tavoiteasetannasta saatiin tammikuussa 2014 ja tavoitteista on tarkoitus päättää vielä kevään kuluessa. Komissio ehdottaa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä 40 % vuoteen 2030 mennessä vuodesta 1990. Ehdotukseen sisältyy myös tavoite lisätä uusiutuvien energialähteiden osuus 27 %:iin vuoteen 2030 mennessä.

Päästökauppajärjestelmän toimivuuden parantamiseksi EU:n tulee asettaa ainoastaan kasvihuonekaasupäästöjen kunnianhimoinen vähennystavoite.

Päästökauppajärjestelmää on uudistettava

Talouden laskusuhdanne ja ilmastopolitiikan ohjauskeinojen päällekkäisyydet EU:ssa ovat johtaneet päästöoikeuksien kysynnän ja niiden hintojen laskuun. Päästöoikeuden hinta pysyi 4-5 eurossa suurimman osan vuotta 2013 vaihdellen kuitenkin huomattavasti 2,5 eurosta lähes 7 euroon. Hyvin matala päästöoikeuksien hinta ei kannusta vähäpäästöisiin investointeihin, jolloin riskinä on, että nyt rakennettava uusi tuotantokapasiteetti tuottaa päästöjä pitkälle tulevaisuuteen. Päästömarkkinat toipuivat kevään 2013 pohjalukemista hieman kohti vuodenvaihdetta, jolloin EU:ssa saatiin pitkällisten neuvottelujen jälkeen aikaan päätös 900 miljoonan huutokaupattavan päästöoikeuden siirtämisestä eteenpäin (ns. backloading). Vuoden 2014 aikana toteutettava ns. backloading on ensimmäinen päästökauppajärjestelmää uudistava toimenpide. Tavoitteena

on palauttaa luottamus päästökauppajärjestelmään sekä antaa markkinoille hintasignaali, joka kannustaa investoimaan vähäpäästöisiin tuotantomenetelmiin.

Myös keskustelu päästökauppajärjestelmän rakenteellisesta muutoksesta kävi vilkkaana. Komissio antoi ehdotuksensa järjestelmän uudistamiseksi tammikuussa 2014, mutta päätökset siitä siirtyvät uuden komission ja parlamentin kaudelle. Komissio ehdottaa vuodesta 2021 lähtien otettavaksi käyttöön ns. päästökaupan vakausmekanismin, joka herätti laajalti kiinnostusta jo vuonna 2013. Fortum ehdotti heinäkuussa 2013 päästöoikeuksien automaattista säätelymekanismia ja toi menetelmää aktiivisesti esille eri sidosryhmien kanssa. Vuoden mittaan aidoksi huolenaiheeksi nousi ilmastonmuutoksen hillitsemisen vaikutus Euroopan ja erityisesti energiaintensiivisen teollisuuden kilpailukykyyn. Päästöjä on vähennettävä kustannustehokkaasti, kuten

toimivien päästömarkkinoiden avulla, jolloin ilmastonmuutoksen torjumisen kustannukset ja vaikutus energian hintaan jäävät alemmiksi kuin muilla ilmastopolitiikan ohjauskeinoilla.

X

Etsi Fortumin vuosikertomuksesta 2013

Kirjoita tähän...

Hakutulokset