Vuosikertomus 2013 | In English |

3 Rahoitusriskien hallinta

Lataa Excel
Riskienhallinnan tavoitteet ja periaatteet sisältäen hallinnoinnin, organisaation ja prosessit sekä strategisten, operatiivisten ja rahoitus- ja markkinariskien kuvaukset sisältyvät hallituksen toimintakertomukseen.
Katso myös Riskienhallinta.
3.1 Hyödykemarkkinariskit
Hyödykemarkkinariskeillä tarkoitetaan markkinahintojen ja volyymien; sähkön, polttoaineiden tai päästöoikeuksien aiheuttamia mahdollisia negatiivisia vaikutuksia. Fortumissa käytetään näiden riskien kvantifiointiin useita eri menetelmiä, kuten Profit-at-Risk- ja Value-at-Risk-analyyseja huomioiden niiden keskinäiset riippuvuudet. Lisäksi tehdään stressitestejä, joilla arvioidaan suurten hinnanmuutosten vaikutusta Fortumin tulokseen.
Hyödykemarkkinariskien hallinnalla pyritään saavuttamaan lisähyötyjä optimoimalla suojausta tai harjoittamalla trading-toimintaa. Riskinottoa rajoittavat riskinottovaltuudet. Riskinottovaltuudet sisältävät toimitusjohtajan hyväksymän konsernin minimikäyttökatteen (EBITDA) ja volyymi-, Value-at-Risk- sekä Stop-Loss- limiitit.
3.2 Sähkön hinta- ja volyymiriskit
Power Divisioonan Trading -yksikkö, yhteistyössä liiketoimintayksikköjen kanssa kehittävät ja toteuttavat sähkön hinnan suojausstrategioita Fortumin toimitusjohtajan hyväksymien valtuuksien puitteissa. Pohjoismaisilla markkinoilla näitä suojausstrategioita toteutetaan tekemällä hyödykejohdannaissopimuksia, niin kuin termiinikauppoja Nasdaq OMX Commodities Europessa. Pääosa sähkön hintariskistä Venäjällä suojataan fyysisillä kiinteähintaisilla sopimuksilla. Suojausstrategioita kehitetään Venäjällä sitä mukaan kun markkinat vapautuvat. Suojausstrategioiden toteuttamista ja niihin liittyviä riskejä seurataan jatkuvasti riskienhallintajohtajan hyväksymien mallien ja toimitusjohtajan hyväksymien valtuutuksien mukaisesti.
Fortumin herkkyys sähkön markkinahinnalle määräytyy tietyn ajanjakson suojausasteen mukaan. Suojaustaso 31.12.2013 oli noin 60 % Powerin ennustetusta sähkön myyntivolyymistä kalenterivuodelle 2014 ja noin 20 % kalenterivuodelle 2015. Jos tuotantomäärät, suojaustaso tai kustannusrakenne eivät muutu, vaikuttaisi markkinahinnan yhden euron suuruinen muutos megawattitunnilta Fortumin vuoden 2014 vertailukelpoiseen liikevoittoon noin 18 miljoonaa euroa ja vuonna 2015 noin 36 miljoonaa euroa. Tässä herkkyysanalyysissä on käytetty 45 TWh:n volyymia, joka sisältää Power divisioonan sähköntuotannon myynnin Suomen ja Ruotsin spot -markkinoille ilman vähemmistöosakkaiden osuutta sähköstä ja muita läpikulkueriä poislukien Fortumin hiililauhteen tuotannon volyymin. Tämä volyymi on voimakkaasti riippuvainen hintatasosta, vesitilanteesta, vuosihuoltojaksojen pituudesta ja voimalaitosten käytettävyydestä. Herkkyys on laskettu ainoastaan sähkön hinnan muutokselle. Vesitilanne, lämpötila, hiilidioksidin päästöoikeuksien hinnat, polttoaineiden hinnat sekä tuonti-/vientitilanne vaikuttavat kaikki sähkön hintaan lyhyellä aikavälillä ja näiden tekijöiden vaikutuksia ei voida esittää erillisinä.
3.2.1 IFRS 7:n mukainen herkkyysanalyysi
Herkkyysanalyysi osoittaa sähköjohdannaisista aiheutuvan herkkyyden kuten IFRS 7 -standardissa on määritelty. Näitä rahoitusjohdannaisia käytetään suojaus- ja tradingtoimintaan Fortumissa. Herkkyydet on laskettu 31.12.2013 (31.12.2012) positioille. Positioita hallinnoidaan aktiivisesti päivittäisessä liiketoiminnassa ja siksi herkkyydet vaihtelevat hetkestä toiseen. Herkkyysanalyysi sisältää ainoastaan johdannaisista syntyvän markkinariskin eli suojattavan fyysisen sähkön myynnin ja oston hintariskiä ei ole analyysissa mukana. Herkkyys on laskettu sillä oletuksella, että sähkötermiinien noteeraus NASDAQ OMX Commodities Europe ja EEX:ssä muuttuisi yhden euron megawattitunnilta ajanjaksolla, jolla Fortumilla on johdannaisia.
IFRS 7:n mukainen herkkyysanalyysi
+/- 1 EUR/MWh muutos sähkötermiinien noteerauksissa, milj. euroa Vaikutus 2013 2012
Vaikutus tulokseen ennen veroja -/+ 7 26
Vaikutus omaan pääomaan -/+ 22 20
3.2.2 Sähköjohdannaiset
Seuraavissa taulukoissa on esitetty konsernin sähköjohdannaiset, joita käytetään pääasiassa sähkön hintariskin suojaamiseen. Käyvät arvot edustavat taseeseen kirjattuja arvoja.
Katso myös liitetieto 16 Rahoitusvarat ja rahoitusvelat luokittain, käypien arvojen arviointi
sekä liitetieto 7 Johdannaisten käypien arvojen muutokset sekä suojausten kohteet tuloslaskelmassa, missä kerrotaan suojauslaskennan ulkopuolelle jäävien sähköjohdannaisten vaikutukset tuloslaskelmaan.
Sähköjohdannaiset käytön mukaan 2013
Määrä, TWh Käypä arvo, milj. euroa
Alle
1 vuosi
1-5
vuotta
Yli 5
vuotta
Yhteensä Positiivinen Negatiivinen Netto
Myydyt termiinisopimukset 50 22 0 72 484 33 451
Ostetut termiinisopimukset 29 13 0 42 11 253 -242
Ostetut optiot 0 0 0 0 0 0 0
Asetetut optiot 0 1 0 1 0 0 0
Yhteensä 79 36 0 115 495 286 209
Netotukset sähköpörssejä vastaan 1) -227 -227 0
Yhteensä 268 59 209
Sähköjohdannaiset kirjanpitokäsittelytavan mukaan 2013
Määrä, TWh Käypä arvo, milj. euroa
Alle
1 vuosi
1-5
vuotta
Yli 5
vuotta
Yhteensä Positiivinen Negatiivinen Netto
Johdannaiset, joihin sovelletaan suojauslaskentaa 19 12 0 31 181 42 139
Johdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa 2) 60 24 0 84 314 244 70
Yhteensä 79 36 0 115 495 286 209
Netotukset sähköpörssejä vastaan 1)
Johdannaiset, joihin sovelletaan suojauslaskentaa -35 -35 0
Johdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa 2) -192 -192 0
Yhteensä -227 -227 0
Yhteensä 268 59 209
Pitkäaikaisia 82 35 47
Lyhytaikaisia 186 24 162
Sähköjohdannaiset käytön mukaan 2012
Määrä, TWh Käypä arvo, milj. euroa
Alle
1 vuosi
1-5
vuotta
Yli 5
vuotta
Yhteensä Positiivinen Negatiivinen Netto
Myydyt termiinisopimukset 63 27 0 90 376 62 314
Ostetut termiinisopimukset 35 10 0 45 26 164 -138
Ostetut optiot 0 0 0 0 0 0 0
Asetetut optiot 0 2 0 2 1 0 1
Yhteensä 98 39 0 137 403 226 177
Netotukset sähköpörssejä vastaan 1) -193 -193 0
Yhteensä 210 33 177
Sähköjohdannaiset kirjanpitokäsittelytavan mukaan 2012
Määrä, TWh Käypä arvo, milj. euroa
Alle
1 vuosi
1-5
vuotta
Yli 5
vuotta
Yhteensä Positiivinen Negatiivinen Netto
Johdannaiset, joihin sovelletaan suojauslaskentaa 26 14 0 40 152 60 92
Johdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa 2) 72 25 0 97 251 166 85
Yhteensä 98 39 0 137 403 226 177
Netotukset sähköpörssejä vastaan 1)
Johdannaiset, joihin sovelletaan suojauslaskentaa -55 -55 0
Johdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa 2) -138 -138 0
Yhteensä -193 -193 0
Yhteensä 210 33 177
Pitkäaikaisia 76 14 62
Lyhytaikaisia 134 19 115
1) Kun sähköpörssien kanssa tehdyillä standardijohdannaissopimuksilla on samanaikainen toimitus, saamiset ja velat netotetaan.
2) Ne johdannaissopimukset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa, koostuvat trading-johdannaisista ja kassavirran suojauksista, jotka eivät täytä suojauslaskennan edellytyksiä.
Hyödykejohdannaisten erääntyminen
2013 2012
milj. euroa Alle
1 vuotta
1-5
vuotta
Yli
5 vuotta
Yhteensä Alle
1 vuotta
1-5
vuotta
Yli
5 vuotta
Yhteensä
Sähköjohdannaiset, saamiset 186 80 2 268 288 21 80 389
Sähköjohdannaiset, velat 25 33 2 60 174 51 1 226
Muut hyödykejohdannaiset, saamiset 28 3 0 31 50 17 0 67
Muut hyödykejohdannaiset, velat 10 2 0 12 44 3 0 47
3.3 Polttoaineen hinta- ja volyymiriskit
Polttoaineiden hintariski on Fortumilla tietyssä määrin rajattu johtuen joustavista tuotantomahdollisuuksista, jotka mahdollistavat polttoaineen vaihtamisen markkinatilanteen mukaan ja joissakin tapauksissa polttoaineen hintariski voidaan siirtää asiakkaalle. Jäljellejäävää polttoaineen hintariskiä hallitaan kiinteähintaisilla ostosopimuksilla kattamaan ennustettu käyttötarve. Kiinteähintaiset ostot voivat olla joko fyysisiä toimituksia tai rahoitusjohdannaisia, kuten öljy- ja hiilijohdannaisia. Tämän lisäksi Fortumilla on trading-salkku, joka sisältää öljy- ja hiilijohdannaisia.
3.4 Päästöoikeuksiin liittyvät hinta- ja volyymiriskit
Osa Fortumin voiman- ja lämmöntuotannosta on päästöoikeuskaupan piirissä. Fortum hallinnoi hiilidioksidin (CO2) päästöoikeuksien hinta- ja voyymiriskiä käyttämällä hiilidioksiditermiinejä sekä varmistamalla, että tuotannonsuunnittelussa otetaan huomioon kaikki päästöoikeuksista aiheutuvat kustannukset. Nämä omaan käyttöön tarkoitetut hiilidioksiditermiinit arvostetaan hankintamenoon tai markkinahintaan.
3.5 Rahoitus ja likviditeetin hallinta
Fortumin liiketoiminta on pääomavaltaista, ja konsernilla on säännöllisesti tarvetta hankkia rahoitusta. Fortumilla on hajautettu luottosalkku, joka koostuu pääasiassa pitkäaikaisesta euro- ja Ruotsin kruunumääräisestä rahoituksesta. Pitkäaikainen rahoitus koostuu pääasiallisesti joukkovelkakirjalainoista, joita on laskettu liikkeelle Fortumin EMTN-ohjelman (Euro Medium Term Note programme) puitteissa sekä erilaisista kahdenkeskisistä ja syndikoiduista rahoitusjärjestelyistä usean eri rahoituslaitoksen kanssa. Kausiluontoiset vaihtelut käyttöpääomassa on pääasiassa rahoitettu käyttämällä konsernin Ruotsin kruunumääräistä yritystodistusohjelmaa Ruotsissa (SEK) ja euromääräistä (EUR) yritystodistusohjelmaa Suomessa.
Rahoitusta on pääasiassa nostettu emoyhtiötasolla ja jaettu erilaisten sisäisten rahoitusjärjestelyjen kautta. Ulkoisesta velasta 31.12.2013 oli 95 % (2012: 93 %) emoyhtiö Fortum Oyj:n nostamaa.
Fortumin korollinen velka 31.12.2013 oli yhteensä 9 118 miljoonaa euroa (2012: 8 777) ja korollinen nettovelka oli 7 849 miljoonaa euroa (2012: 7 814).
Fortum hallitsee likviditeetti- ja jälleenrahoitusriskejä kassavaroilla ja keskeisten yhteistyöpankkien kanssa tehtyjen valmiusluottosopimusten avulla. Konsernilla on aina oltava käytettävissään käteisvaroja tai niihin verrattavissa olevia jälkimarkkinakelpoisia arvopapereita sekä käyttämättömiä valmiusluottoja (tililuotot mukaan lukien) riittävästi kattamaan kaikki 12 seuraavan kuukauden aikana erääntyvät lainat. Kuitenkin likvidien varojen ja käyttämättömien valmiusluottolimiittien tulee aina olla vähintään 500 miljoonaa euroa.
Vuoden 2013 lopussa 12 seuraavan kuukauden aikana erääntyviä lainoja oli yhteensä 2 142 miljoonaa euroa (2012: 1 078), rahat ja pankkisaamiset olivat 1 269 miljoonaa euroa (2012: 963). Luottolimiittien yhteismäärä oli 2 218 miljoonaa euroa (2012: 2 722), joista 2 218 miljoonaa euroa (2012: 2 722) oli nostamattomia valmiusluottoja.
Korollisten lainojen erääntyminen
milj. euroa 2013
2014 2 142
2015 1 088
2016 884
2017 580
2018 668
2019 ja myöhemmin 3 756
Yhteensä 1) 9 118
1) Korolliset velat sisältää 20 miljoona euroa (2012: 0), jotka esitetään taseen myytävänä olevissa omaisuuserissä.
Lainojen vuosittainen erääntyminen,
milj. euroa
Rahat ja pankkisaamiset sekä tärkeimmät luottolimiitit ja luotto-ohjelmat 2013
milj. euroa Kokonaismäärä Nostettu määrä Jäljellä
Rahat ja pankkisaamiset 1) 1 269
joista Venäjällä (OAO Fortum) 113
Luottolimiitit
2 000 miljoonan euron syndikoitu luottolimiitti 2 000 - 2 000
Luotolliset tilit 218 - 218
Yhteensä 2 218 - 2 218
Luottolimiitit (ei sitoumuksia)
Fortum Oyj, yritystodistusohjelma 500 milj. euroa 500 381 119
Fortum Oyj, yritystodistusohjelma 5 000 milj. SEK 564 337 227
Fortum Oyj, EMTN-ohjelma 8 000 milj. euroa 8 000 5 839 2 161
Yhteensä 9 064 6 557 2 507
1) Rahat ja pankkisaamiset sisältää 15 miljoonaa euroa (2012: 0) rahaa ja pankkitalletuksia, jotka esitetään taseen myytävänä olevissa omaisuuserissä.
Rahat ja pankkisaamiset sekä tärkeimmät luottolimiitit ja luotto-ohjelmat 2012
milj. euroa Kokonaismäärä Nostettu määrä Jäljellä
Rahat ja pankkisaamiset 963
joista Venäjällä (OAO Fortum) 128
Luottolimiitit
2 500 miljoonan euron syndikoitu luottolimiitti 2 500 - 2 500
Luotolliset tilit 222 - 222
Yhteensä 2 722 - 2 722
Luottolimiitit (ei sitoumuksia)
Fortum Oyj, yritystodistusohjelma 500 milj. euroa 500 100 400
Fortum Oyj, yritystodistusohjelma 5 000 milj. SEK 583 128 455
Fortum Oyj, EMTN-ohjelma 6 000 milj. euroa 6 000 5 841 159
Yhteensä 7 083 6 069 1 014
Rahat ja pankkisaamiset olivat 1 269 miljoonaa euroa (2012: 963), sisältäen OAO Fortumin pankkitalletuksia 101 miljoonaa euroa (2012: 105), jotka on korvamerkitty käytettäväksi Venäjän investointiohjelmaan, joka nostaa tuotantokapasiteettia. Vuoden 2013 lopussa näistä talletuksista 58 miljoonaa euroa (2012: 100) oli euromääräisiä ja 43 miljoonaa euroa (2012: 5) oli Venäjän ruplamääräisiä talletuksia.
Katso myös liitetieto 25 Rahat ja pankkisaamiset.
Korollisten velkojen ja johdannaissopimusten erääntyminen
Alla esitetyt määrät ovat korollisten velkojen sekä korko- ja valuuttajohdannaisten diskonttaamattomia kassavirtoja (tulevat koronmaksut ja lyhennykset).
2013 2012
milj. euroa Alle
1 vuosi
1-5
vuotta
Yli 5
vuotta
Yhteensä Alle
1 vuosi
1-5
vuotta
Yli 5
vuotta
Yhteensä
Korolliset velat 2 411 3 920 4 250 10 581 1 377 4 626 4 274 10 277
Korko- ja valuuttajohdannaisiin liittyvät velat 7 116 1 942 294 9 352 8 695 1 365 304 10 364
Korko- ja valuuttajohdannaisiin liittyvät saamiset -7 142 -2 023 -271 -9 436 -8 560 -1 473 -330 -10 363
Yhteensä                           2 385 3 839 4 273 10 497 1 512 4 518 4 248 10 278
Korolliset velat sisältävät lainat Valtion ydinjätehuoltorahastolta ja Teollisuuden Voima Oyj:ltä 995 miljoonaa euroa (2012: 940). Nämä lainat uusitaan vuosittain ja koronmaksut näistä lainoista on laskettu kymmenelle vuodelle tässä taulukossa.
Lisätietoja lainoista Valtion ydinjätehuoltorahastolta sekä Teollisuuden Voima Oyj:ltä, katso liitetieto 30 Ydinvoimaan liittyvät varat ja velat.
3.6 Korkoriski ja valuuttariski
3.6.1 Korkoriskit
Treasuryn riskipolitiikassa määrätään, että velkasalkun keskimääräisen duraation on oltava aina 24–48 kuukautta ja että korkojen muutokset eivät saa vaikuttaa konsernin nettokorkomenoihin seuraavan liukuvan 12 kuukauden jaksolla enemmän kuin 50 miljoonaa euroa. Koronhallintastrategioita arvioidaan ja kehitetään näiden valtuuksien puitteissa, jotta löydetään optimaalinen suhde riskien ja rahoituskustannusten välillä.
Vuoden 2013 lopussa Fortumin velkasalkun (johdannaiset mukaan lukien) keskimääräinen duraatio oli 2,4 vuotta (2012: 2,1). Noin 51 % (2012: 45 %) velkasalkusta oli vaihtuvakorkoisia tai seuraavien 12 kuukauden aikana jälleenrahoitettavia kiinteäkorkoisia lainoja. 31.12.2013 korkotason yhden prosenttiyksikön suuruisen muutoksen vaikutus velkasalkun nykyarvoon oli 179 miljoonaa euroa (2012: 175). Virtariski, joka lasketaan ennusteen perusversion nettokorkokulujen ja ääritapausennusteen erotuksena Fortumin velkasalkulle seuraavan 12 kuukauden aikana, oli 14 miljoonaa euroa (2012: 24).
Lainojen ja johdannaisten keskikorko 31.12.2013 oli 3,6 % (2012: 4,5 %). Lainojen ja johdannaisten kumulatiivinen keskikorko vuonna 2013 oli 4,1 % (2012: 4,7 %).
3.6.2 Valuuttariskit
Fortumin politiikkana on suojata huomattavat transaktioriskit, jotta vältyttäisiin tuloslaskelman kurssieroilta. Suojaus tapahtuu pääasiassa termiinisopimuksilla.
Translaatiopositiot Fortumissa eivät ole tyypillisesti suojattuja, koska pääosa omaisuudesta katsotaan olevan strategista omistusta. Fortumissa tämä tarkoittaa suuria yksiköitä Ruotsissa, Venäjällä, Norjassa ja Puolassa, joiden kotivaluutta ei ole euro.
Valuuttariskin määrittelyssä käytetään Value-at-Risk-laskelmaa (VaR) yhden päivän jaksolle 95 %:n luotettavuustasolla transaktiopositiolle ja translaatiopositiolle vastaavasti viiden päivän jaksolle 95 %:n luotettavuustasolla. Transaktioriskin Value-at-Risk-raja on 5 miljoonaa euroa. 31.12.2013 avoin transaktiopositio oli 1 miljoonaa euroa (2012: 1) ja translaatiopositio 4 837 miljoonaa euroa (2012: 4 993). Transaktioposition VaR oli 0 miljoonaa euroa (2012: 0) ja translaatiopositiolle laskettu VaR oli 55 miljoonaa euroa (2012: 45).
Konsernirahoituksen transaktiopositio
2013 2012
milj. euroa Avoin positio Suojaus Netto Avoin positio Suojaus Netto
SEK 5 769 -5 769 0 6 789 -6 789 0
USD -33 33 0 -61 61 0
NOK 39 -39 0 94 -94 0
RUB 523 -523 0 571 -571 0
PLN 110 -110 0 114 -114 0
Muut 59 -58 1 96 -95 1
Yhteensä 6 467 -6 466 1 7 603 -7 602 1
Lisäksi OAO Fortum suojaa euromääräisiä investointejaan 58 miljoonan euron (2012: 100) eurotalletuksilla, joihin sovelletaan kassavirtasuojauslaskentaa Fortum-konsernissa.
Transaktiopositio koostuu jo sovituista tai ennustetuista valuuttamääräisistä eristä ja kassavirroista. Transaktiopositio jaetaan tase- ja kassavirtapositioihin. Tasepositiossa ovat valuuttamääräiset saamiset ja velat kuten talletukset ja lainat sekä myyntisaamiset ja ostovelat muussa kuin yhtiön kotivaluutassa. Kassavirtapositiossa on tulevia ennustettuja tai sovittuja valuuttamääräisiä kassavirtoja, jotka syntyvät liiketoimintojen myynneistä, ostoista tai investoinneista. Transaktioposition nettoero kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin, kun ne liittyvät rahoituseriin ja kun ne liittyvät myyntisaamisiin ja ostovelkoihin ne kirjataan liikevoittoon sisältyviin eriin. Kassavirran suojauslaskennan vaatimukset täyttävät kaupat kirjataan omaan pääomaan.
Fortumin politiikan mukaan tasepositiot suojataan, jotta vältetään tuloslaskelman kurssierot. Ulkoinen rahoitus on pääasiallisesti euromääräistä, joten konsernin tasepositio liittyy lähinnä ruotsalaisten tytäryhtiöiden rahoittamiseen. Taseposition suojauksiin Fortum ei sovella suojauslaskentaa, koska tulosvaikutukset netottuvat tuloslaskelmassa.
Sovitut kassavirtaerät suojataan, jotta vältytään tulevien kassavirtojen vaihteluilta. Suojaukseen käytetään yleensä valuuttajohdannaisia, jotka kohdistetaan alla olevan kassavirran eräpäivän mukaan. Fortumilla on sekä valuuttariskin kassavirtasuojauksia, joihin sovelletaan suojauslaskentaa, että valuuttariskin suojauksia, joihin ei IFRS:n mukaisesti sovelleta suojauslaskentaa. Ne valuuttariskiin liittyvät kassavirran suojaukset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa, suojaavat etupäässä sähköjohdannaisia. Suojaukset, jotka eivät ole erääntyneet, aiheuttavat tuloslaskelman volatiliteettia.
Konsernirahoituksen translaatiopositio
2013 2012
milj. euroa Investointi Suojaus Avoin Investointi Suojaus Avoin
RUB 3 187 -317 2 870 3 086 -26 3 060
SEK 1 303 - 1 303 1 217 - 1 217
NOK 440 - 440 451 - 451
PLN 138 - 138 135 - 135
Muut 86 - 86 130 - 130
Yhteensä 5 154 -317 4 837 5 019 -26 4 993
Translaatiopositio sisältää nettoinvestoinnit ulkomaisiin tytär- ja osakkuusyrityksiin. Konsolidoinnissa ulkomaisten yhtiöiden nettoinvestointien muuntamisesta syntyvät kurssierot kirjataan omaan pääomaan. Ruotsin ja Norjan kruunun sekä Venäjän ruplan muuntoeron nettomuutos vuonna 2013 vaikutti konsernin emoyhtiön omistajille kuuluvaan omaan pääomaan -465 miljoonaa euroa (2012: 173).
Korko- ja valuuttajohdannaiset instrumenteittain 2013
Nimellismäärä Käypä arvo
Erääntymisprofiili
milj. euroa Alle 1 vuosi 1-5
vuotta
Yli 5
vuotta
Yhteensä Positiivinen Negatiivinen Netto
Valuuttatermiinit 6 796 396 - 7 192 73 44 29
Koronvaihtosopimukset 944 2 215 3 499 6 658 252 147 105
Koron- ja valuutanvaihtosopimukset - 928 - 928 36 0 36
Korkotermiinit 56 - - 56 0 0 0
Yhteensä 7 796 3 539 3 499 14 834 361 191 170
Pitkäaikaisia 278 140 138
Lyhytaikaisia 83 51 32
Korko- ja valuuttajohdannaiset käyttötarkoituksen mukaan 2013
Nimellismäärä Käypä arvo
Erääntymisprofiili
milj. euroa Alle 1 vuosi 1-5
vuotta
Yli 5
vuotta
Yhteensä Positiivinen Negatiivinen Netto
Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojaus 1) 55 - - 55 - 0 0
Kassavirran suojaus valuuttajohdannaisilla 258 203 - 461 7 7 0
Valuuttajohdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa 2) 6 483 193 - 6 676 66 37 29
Valuuttatermiinit yhteensä 6 796 396 - 7 192 73 44 29
Käyvän arvon suojaus korkojohdannaisilla - - 1 700 1 700 70 22 48
Kassavirran suojaus korkojohdannaisilla 44 1 086 299 1 429 0 43 -43
Korkojohdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa 2) 956 1 129 1 500 3 585 182 82 100
Koronvaihtosopimukset yhteensä 1 000 2 215 3 499 6 714 252 147 105
Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojaus - 344 - 344 19 0 19
Korko- ja valuuttajohdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa 2) - 584 - 584 17 - 17
Koron- ja valuutanvaihtosopimukset yhteensä - 928 - 928 36 0 36
Yhteensä 7 796 3 539 3 499 14 834 361 191 170
1) Sopimuksia, jotka suojaavat osinkoja.
2)
Koostuu sopimuksista, jotka eivät täytä suojauslaskennan edellytyksiä.
Korko- ja valuuttajohdannaiset instrumenteittain 2012
Nimellismäärä Käypä arvo
Erääntymisprofiili
milj. euroa Alle 1 vuosi 1-5
vuotta
Yli 5
vuotta
Yhteensä Positiivinen Negatiivinen Netto
Valuuttatermiinit 8 148 523 - 8 671 38 197 -159
Koronvaihtosopimukset 477 2 856 2 935 6 268 362 161 201
Koron- ja valuutanvaihtosopimukset 227 317 - 544 - 8 -8
Korkotermiinit 87 29 - 116 0 0 0
Yhteensä 8 939 3 725 2 935 15 599 400 366 34
Pitkäaikaisia 358 165 193
Lyhytaikaisia 42 201 -159
Korko- ja valuuttajohdannaiset käyttötarkoituksen mukaan 2012
Nimellismäärä Käypä arvo
Erääntymisprofiili
milj. euroa Alle 1 vuosi 1-5
vuotta
Yli 5
vuotta
Yhteensä Positiivinen Negatiivinen Netto
Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojaus 1) 61 - - 61 - 0 0
Kassavirran suojaus valuuttajohdannaisilla 262 177 - 439 5 5 0
Valuuttajohdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa 2) 7 825 346 - 8 171 33 192 -159
Valuuttatermiinit yhteensä 8 148 523 - 8 671 38 197 -159
Käyvän arvon suojaus korkojohdannaisilla - - 1 975 1 975 181 0 181
Kassavirran suojaus korkojohdannaisilla 74 824 210 1 108 1 56 -55
Korkojohdannaiset, joihin ei sovelleta
suojauslaskentaa 2)
490 2 061 750 3 301 180 105 75
Koronvaihtosopimukset yhteensä 564 2 885 2 935 6 384 362 161 201
Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojaus 2) - 26 - 26 - 0 0
Korko- ja valuuttajohdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa 2) 227 291 - 518 - 8 -8
Koron- ja valuutanvaihtosopimukset yhteensä 227 317 - 544 - 8 -8
Yhteensä 8 939 3 725 2 935 15 599 400 366 34
1) Sopimuksia, jotka suojaavat osinkoja.
2)
Koostuu sopimuksista, jotka eivät täytä suojauslaskennan edellytyksiä.
3.7 Osakejohdannaiset
Käteisenä selvitettäviä osaketermiinejä käytetään suojausinstrumentteina Fortum-konsernin pitkän ajan osakekannustinjärjestelmässä suojaamaan Fortumin osakkeen hintariskiä.
Tässä esitetyt määrät ovat osakejohdannaisten diskonttaamattomia arvoja. Vuoden 2013 lopussa ei ollut osakejohdannaisia.
Katso liitetieto 12 Henkilöstökulut, jossa on lisätietoja konsernin osakekannustinjärjestelmään liittyen.
2013 2012
milj. euroa Nimel-
lisarvo
Netto
käypä
arvo
Nimel-
lisarvo
Netto
käypä
arvo
Osaketermiinit - - 8 7
3.8 Luottoriskit
Kaikkien vastapuolien kanssa tehdyt sopimukset altistavat Fortumin luottoriskille. Fortumilla on prosessi ja toimintamalli, jolla luottoriskit pidetään hyväksyttävällä tasolla. Kaikkia suurimpia riskipositioita valvotaan keskitetysti hyväksyttyjä vastapuolilimiittejä vastaan, joiden hyväksymistasot on määritetty konsernin luotto-ohjeissa. Vastapuolten luottokelpoisuutta seurataan ja niistä raportoidaan säännöllisesti. Jos kaupankäyntiä on vastapuolen kanssa, jolla ei ole limiittiä tai riskiposition katsotaan nousevan liian suureksi vastapuolen luottokelpoisuus huomioon ottaen, vaaditaan vastapuolelta takuut. Emoyhtiötakaus vaaditaan sellaisilta tytäryhtiöiltä, joiden kanssa käydään kauppaa ja joilla ei ole riittävää luottokelpoisuutta erillisyhtiönä.
Johdannaisiin liittyvät vastapuoliriskipositiot ovat usein hyvin volatiileja, koska markkina-arvot muuttuvat nopeasti ja sen vuoksi niitä seurataan aktiivisesti. Valuutta- ja korkojohdannaisten kauppa on rajoitettu hyvän luottoluokituksen (investment grade) omaaviin pankkeihin ja rahoituslaitoksiin. Vastapuolista valtaosan kanssa on voimassa ISDA puitesopimukset, joissa on netotusoikeudet ja joissain tapauksissa vakuussopimukset. Valtaosa konsernin hyödykejohdannaisista selvitetään pörssin, kuten NASDAQ OMX Commodities Europen, kautta. Osa sopimuksista tehdään OTC -markkinoilla. Näiden osalta kauppaa käydään vain sellaisten vastapuolien kanssa joilla on hyvä luottokelpoisuus. Vastapuolista valtaosan kanssa on voimassa puitesopimukset, kuten ISDA, FEMA ja EFET, joissa on netotusoikeudet.
Fortumilla, kuten millä tahansa pääomaintensiivisellä liiketoiminnalla, on luottoriski rahoitussektorilla. Pankkeihin liittyvää luottoriskiä valvotaan aktiivisesti, koska rahoituslaitosten luottokelpoisuus voi heiketä nopeasti. Kun mahdollista, positiot on keskitetty pääyhteistyöpankkeihin, joilla nähdään olevan hyvä luottokelpoisuus ja tärkeä rooli rahoitusmarkkinoiden vakaudessa ko. maissa. Venäjällä pankkitakuita on käytetty varmistamaan OAO Fortumin investointiohjelmaan liittyviä positioita. Jos toimittaja ei kykene täyttämään sitoumuksiaan, ennakkomaksuja ja puuttuvia suorituksia on kattamassa takauksia. Näiden takausten myöntäjät ovat pankkeja, joilla on vahva paikallinen läsnäolo ja toimittajien tuntemus. Näiden pankkien luottokelpoisuutta sekä takauksista syntyviä positioita seurataan tarkasti.
Luottoriski asiakkaiden suuntaan on hyvin hajautettua suurelle määrälle yksityisiä kuluttajia ja teollisia yrityksiä eri maantieteellisillä alueilla. Suurin osa riskistä on Venäjällä, Suomessa ja Ruotsissa, mutta Venäjän luottotappioriski on korkein.
3.8.1 Rahoitusvarojen luottoriskin arviointi
Alla on esitetty vastapuolittain korolliset saatavat mukaan lukien leasingsaatavat, pankkitalletukset ja johdannaisinstrumentit, jotka käsitellään taseessa saamisina.
2013 2012
milj. euroa Tase-
arvo
josta
erääntynyt
Tase-
arvo
josta
erääntynyt
Saamiset yhtiöiltä, joilla hyvä luottokelpoisuus (investment grade) 1 553 - 1 284 -
Sähköpörssit 185 - 160 -
Osakkuusyhtiöt 1 416 - 1 332 -
Muut 135 - 109 -
Yhteensä 3 289 - 2 885 -
Saamiset yhtiöiltä, joilla on hyvä luottokelpoisuus (investment grade), sisältävät pankkitalletuksia 1 163 miljoonaa euroa (2012: 818) korko- ja valuuttajohdannaisia käypään arvoon 361 miljoonaa euroa (2012: 400) ja sähkö-, hiili-, öljy-, ja CO2 päästöoikeusjohdannaisia käypään arvoon 29 miljoonaa euroa (2012: 66). Saatavat sähköpörsseiltä on NASDAQ OMX Commodities Europe -johdannaisten käypä arvo. Saatavat osakkuusyhtiöiltä sisältävät lainasaamisia 1 415 miljoonaa euroa (2012: 1 332) ja sähköjohdannaisten käypiä arvoja 1 miljoonaa euroa (2012: 0). Muut saatavat muodostuvat lainasaamisista ja muista korollisista saatavista 52 miljoonaa euroa (2012: 58) ja rahoitusleasingsaatavista 2 miljoonaa euroa (2012: 3) sekä sähkö-, hiili-, öljy-, ja CO2 päästöoikeusjohdannaisten käyvistä arvoista 81 miljoonaa euroa (2012: 48).
Oheisissa taulukoissa näkyy pankkitalletuksien ja johdannaisten käypien arvojen jakautuminen luottoluokkiin.
  
Pankkitalletukset
milj. euroa 2013 2012
Vastapuolet ulkopuolisten luottoluokitusten mukaan (Standard & Poor's ja/tai Moody's) Hyvä luottokelpoisuus (investment grade)
AAA - -
AA+/AA/AA- 410 144
A+/A/A- 658 586
BBB+/BBB/BBB- 95 88
Hyvä luottokelpoisuus (investment grade) yhteensä 1 163 818
Alemmat luottoluokitukset (non-investement grade) - -
Vastapuolet ilman ulkopuolista luottoluokitusta (Standard & Poor's ja/tai Moody's ) - -
Yhteensä 1 163 818
Ylläolevien pankkitalletusten lisäksi rahaa pankkitileillä oli yhteensä 106 miljoonaa euroa 31.12.2013 (2012: 145).
Korko- ja valuuttajohdannaiset
2013 2012
milj.euroa Saamiset Netto-
summa
Saamiset Netto- summa
Vastapuolet ulkopuolisten luottoluokitusten mukaan (Standard & Poor's ja/tai Moody's) Hyvä luottokelpoisuus (investment grade)
AAA - - - -
AA+/AA/AA- 36 0 12 0
A+/A/A- 308 220 374 272
BBB+/BBB/BBB- 17 0 14 8
Hyvä luottokelpoisuus (investment grade) yhteensä 361 220 400 280
Vastapuolet ilman ulkopuolista luottoluokitusta (Standard & Poor's ja/tai Moody's ) - - - -
Yhteensä 361 220 400 280
Sähkö-, hiili-, öljyjohdannaiset ja CO2 päästöoikeussopimukset johdannaiskäsittelyn piirissä
2013 2012
milj.euroa Saamiset Netto-
summa
Saamiset Netto-
summa
Vastapuolet ulkopuolisten luottoluokitusten mukaan (Standard & Poor's ja/tai Moody's) Hyvä luottokelpoisuus (investment grade)
AAA - - - -
AA+/AA/AA- 0 0 0 0
A+/A/A- 30 21 66 32
BBB+/BBB/BBB- - - - -
Hyvä luottokelpoisuus (investment grade) yhteensä 30 21 66 32
Alemmat luottoluokitukset kuin hyvä luottokelpoisuus (non-investment grade)
BB+/BB/BB- 8 7 1 1
B+/B/B- - - - -
Alle B- - - - -
Alemmat luottoluokitukset kuin hyvä luottokelpoisuus (non-investment grade) yhteensä 8 7 1 1
Osakkuusyhtiöt yhteensä 1 1 0 0
Vastapuolet ilman ulkopuolista luottoluokitusta Standard & Poor's:lta ja/tai Moody's:lta
Valtiot ja kunnat 1 1 2 2
Fortum luokitus 5 - alin riski 1 1 10 9
Fortum luokitus 4 - alhainen riski 23 23 10 9
Fortum luokitus 3 - normaali riski 47 46 16 15
Fortum luokitus 2 - korkea riski - - 9 9
Fortum luokitus 1 - korkein riski 2 1 0 0
Ei luokitusta 1 1 0 0
Ei ulkopuolista luokitusta yhteensä 75 73 47 44
Yhteensä 114 102 114 77
Johdannaissaamiset ovat positiivisten käypien arvojen summa eli bruttosumma. Nettosumma sisältää myös negatiiviset käyvät arvot, jos netotussopimus on voimassa ko. vastapuolen kanssa tai netotus on lain mukaan mahdollista. Kun nettosumma on pienempi kuin nolla, se ei ole mukana. Jos on olemassa emoyhtiötakaus, näytetään positio takauksen antajan mukaan.
Kaikilla valuutta- ja korkojohdannaisvastapuolilla ja pääosalla pankkitalletusvastapuolista on ulkopuolisten luottoluokittajien Standard & Poor’sin ja/tai Moody’s luokitus. Yllä oleva luokitusskaala on Standard & Poor’sin mukainen. Vastapuolille, joilla ei ole kuin Moody’sin luokitus, luokitus on muutettu vastaamaan Standard & Poor’sin luottoluokitusta varovaisuuden periaatetta noudattaen. Samoin vastapuolille, joilla on luottoluokitus sekä Standard & Poors'illa että Moodys'illä tehdään luokitus heikomman luokituksen mukaan varovaisuuden periaateen mukaisesti.
Sähkö-, hiili- ja öljyjohdannaismarkkinoilla on paljon vastapuolia, joilla ei ole Standard & Poor’sin tai Moody’sin luokitusta. Niille Fortum antaa oman sisäisen luokituksen. Sisäinen luokitus perustuu muiden ulkoisten luottoluokittelijoiden luokituksiin. Suomalaisille, norjalaisille ja ruotsalaisille vastapuolille käytetään Soliditetin luokituksia, muille käytetään Dun&Bradstreetin luokituksia. Valtioita ja kunnallisia laitoksia ei tyypillisesti luokitella ja ne näytetään erikseen. Tämä luokka ei sisällä kuntien tai valtion omistamia yhtiöitä. Ne vastapuolet, joilla ei ole ollenkaan luokitusta, näytetään ”Ei luokitusta” -rivillä.
X

Etsi Fortumin vuosikertomuksesta 2013

Kirjoita tähän...

Hakutulokset