Vuosikertomus 2013 | In English |

19 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Lataa Excel
Laadintaperiaatteet + -
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet koostuvat pääasiassa sähkön ja lämmön tuotantoon käytettävistä rakennuksista ja koneista, sähkön alue- ja jakeluverkoista, tunneleista, vesiputousoikeuksista ja kaukolämpöverkoista. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on merkitty konsernitaseeseen alkuperäiseen hankintamenoonsa vähennettyinä kertyneillä poistoilla ja mahdollisilla kertyneillä arvonalentumistappioilla. Alkuperäinen hankintameno sisältää menot, jotka johtuvat välittömästi kyseisen hyödykkeen hankinnasta. Hankintamenoon voi myös sisältyä omasta pääomasta siirrettyjä voittoja ja tappioita, jotka liittyvät ulkomaan rahan määräisten aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ostoja suojaaviin, suojauslaskennan soveltamisedellytykset täyttäviin kassavirran suojaussopimuksiin. Uuden tytäryrityksen hankinnan yhteydessä hankitut omaisuuserät merkitään taseeseen niiden hankinta-ajankohdan käypään arvoon.
Myöhemmin syntyvät menot sisältyvät kyseisen hyödykkeen kirjanpitoarvoon tai ne on soveltuvin osin kirjattu taseeseen erillisenä omaisuuseränä vain silloin, kun on todennäköistä, että hyödykkeeseen liittyvä vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja että hyödykkeen hankintameno on luotettavasti määritettävissä. Kaikki muut korjaus- ja ylläpitokulut kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan sillä tilikaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet.
Lisäksi aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen hankintameno sisältää arvioidut menot hyödykkeen purkamisesta, siirtämisestä ja alkuperäiseen tilaan palauttamisesta.
Lisätietoja liitetiedossa 31 Muut varaukset hyödykkeen käytöstä poistamiseen liittyvistä velvoitteista.
Maa- ja vesialueista, vesiputousoikeuksista sekä tunneleista ei tehdä poistoja, koska niiden taloudellista vaikutusaikaa ei voida määritellä. Poistot muista omaisuuseristä lasketaan tasapoistoina kirjaamalla hankintamenot kuluksi arvioitujen taloudellisten vaikutusaikojen kuluessa seuraavasti:
Vesivoimalaitosten rakennukset, rakennelmat ja koneet
Lämpövoimalaitosten rakennukset, rakennelmat ja koneet
Ydinvoimalaitoksen rakennukset, rakennelmat ja koneet
Yhdistettyjen sähkön- ja lämmöntuotantolaitosten (CHP)
rakennukset, rakennelmat ja koneet
Sähköasemien rakennukset, rakennelmat ja koneet
Voimajohdot
Kaukolämpöverkko
Muut rakennukset ja rakennelmat
Muut aineelliset hyödykkeet
Muut koneet ja muu kalusto
Muut pitkäaikaiset omaisuuserät
40–50 vuotta
25 vuotta
25 vuotta
15–25 vuotta
30–40 vuotta
15–40 vuotta
30–40 vuotta
20–40 vuotta
20–40 vuotta
3–20 vuotta
5-10 vuotta
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden jäännösarvot ja taloudelliset vaikutusajat arvioidaan ja oikaistaan tarvittaessa jokaisena tilinpäätöspäivänä. Jos omaisuuserän kirjanpitoarvo on sen arvioitua kerrytettävissä olevaa rahamäärää suurempi, kyseisen omaisuuserän kirjanpitoarvoa alennetaan välittömästi siten, että se vastaa kerrytettävissä olevaa rahamäärää.
Rahoitusvaroihin kuulumattomien omaisuuserien arvon alentuminen
Yksittäisen rahoitusvaroihin kuulumattoman omaisuuserän kirjanpitoarvoa tarkastellaan jokaisena tilinpäätöspäivänä mahdollisen arvonalentumisen varalta. Arvonalentumistappio kirjataan tulosvaikutteisesti siltä osin kuin omaisuuserän kirjanpitoarvo ylittää siitä kerrytettävissä olevan rahamäärän.
Arvioidessaan tarvetta arvonalentumiselle Fortum tarkastelee, viittaavatko tapahtumat tai olosuhteiden muutokset siihen, että kirjanpitoarvoa vastaava rahamäärä ei ehkä ole kerrytettävissä. Tämä tarkastelu dokumentoidaan vuosittain konsernin budjetointiprosessin yhteydessä. Viitteitä mahdolliseen arvonalentumiseen tulee tarkastella erikseen divisioonakohtaisesti, koska ne vaihtelevat liiketoiminta-alueittain. Mahdollisia tarkasteltavia riskejä ovat mm. sähkön ja polttoaineiden hinnan muutokset, muutokset sääntelyssä tai poliittiset muutokset liittyen energiaveroihin ja hintasäännöksiin. Mikäli viitteitä arvonalentumisesta on, omaisuuserän arvo on testattava. Omaisuuseristä kuten liikearvosta, joiden taloudellinen vaikutusaika on rajoittamaton, ei kirjata poistoja, vaan niille tehdään vuosittain arvonalentumistesti.
Arvonalentumistappio kirjataan tulosvaikutteisesti siltä osin kuin omaisuuserän kirjanpitoarvo ylittää siitä kerrytettävissä olevan rahamäärän. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on se, joka on korkeampi seuraavista: omaisuuserän käypä arvo myyntikuluilla vähennettynä tai käyttöarvo. Arvonalentumistestausta varten omaisuuserät on jaettu ryhmiin sen alimman tason mukaan, jolla ko. ryhmät tuottavat erikseen laskettavissa olevaa rahavirtaa (rahavirtaa tuottavat yksiköt). Liikearvo kohdistetaan arvonalentumistestausta varten rahavirtaa tuottaville yksiköille. Liikearvoa kohdistetaan niille yksiköille tai yksikköjen ryhmille, joiden odotetaan hyötyvän liiketoimintojen yhdistämisestä, jossa liikearvo on syntynyt.
Käyttöarvo määritetään diskonttaamalla kyseisen omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön arvioidut tulevat nettorahavirrat nykyarvoon. Rahavirtaennusteet perustuvat konsernin johdon hyväksymään viimeisimpään budjettiin. Tulevista investoinneista, kuten rakennettavista tuotantolaitoksista aiheutuvat rahavirrat poistetaan näistä laskelmista, jollei laitosten rakentamista ole jo aloitettu. Mikäli rakentaminen on käynnissä, laskelmiin sisällytetään rakentamisen loppuunsaattamisesta aiheutuvat rahavirrat.
Ennakoitujen rahavirtojen ajanjakso määritetään pääosin testattavan omaisuuserän taloudelliseen vaikutusaikaan perustuen. Yleensä arviot vastaisista rahavirroista voidaan tehdä enintään seuraaville viidelle vuodelle, mutta koska voimalaitosten ja muiden merkittävien omaisuuserien taloudellinen vaikutusaika on yli 20 vuotta, on konsernin käyttämä ennakoitujen rahavirtojen ajanjakso pitempi. Ennakoidut rahavirrat arvioidaan omaisuuserän taloudellisen vaikutusajan päättymiseen saakka ekstrapoloimalla budjetteihin perustuvat ennakoidut rahavirrat myöhemmille vuosille arvioitua vakio tai pienenevää kasvuvauhtia käyttäen.
Rahoitusvaroihin kuulumattomia omaisuuseriä lukuun ottamatta liikearvoa, josta on kirjattu arvonalentumistappio, tarkastellaan jokaisena tilinpäätöspäivänä mahdollisen arvonalentumisen peruutuksen varalta.
Julkiset avustukset
Julkiset avustukset merkitään kirjanpitoon niiden käypään arvoon silloin, kun on kohtuullisen varmaa, että avustukset tullaan saamaan ja että konserni täyttää niiden saamiseen liittyvät ehdot. Menoihin liittyvät avustukset merkitään tuloennakoiksi taseeseen ja kirjataan tuloslaskelmaan samalla kaudelle, jolloin niihin liittyvät menot kirjataan. Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintoihin liittyvät avustukset vähennetään asianomaisen käyttöomaisuushyödykkeen hankintamenosta ja kirjataan tulosvaikutteisesti vähentäen kyseisen käyttöomaisuushyödykkeen poistoja.
Vieraan pääoman menot
Vieraan pääoman menot, jotka välittömästi johtuvat ehdot täyttävän omaisuuserän hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta, kirjataan taseeseen osaksi kyseisen omaisuuserän hankintamenoa kunnes omaisuuserä on valmis sille aiottua käyttötarkoitusta tai myyntiä varten. Ehdot täyttävä omaisuuserä on sellainen omaisuuserä, jonka saattaminen valmiiksi sille aiottua käyttötarkoitusta tai myyntiä varten vaatii välttämättä huomattavan pitkän ajan.
Muut vieraan pääoman menot kirjataan kuluksi sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät.
Yhteisessä määräysvallassa olevat omaisuuserät
Fortum omistaa tytäryhtiönsä Fortum Power and Heat Oy:n kautta Suomessa Meri-Porin hiililauhdevoimalan, johon Teollisuuden Voima Oyj:llä (TVO) on sopimukseen perustuva 45,45 %:n osallistumisoikeus. Hiilivoimalan kapasiteetti ja tuotanto on jaettu Fortumin ja TVO:n osuuksiin. Kumpikin omistaja voi päättää milloin ja kuinka paljon energiaa tuotetaan. Sekä Fortum että TVO ostavat polttoaineita ja hiilidioksidin päästöoikeuksia itsenäisesti. Koska sekä Fortumilla että TVO:lla on määräysvalta voimalaitoksessa sekä osuuksista johtuvat riskit ja edut, Meri-Porin voimalaitos on käsitelty kirjanpidossa yhteisessä määräysvallassa olevana omaisuuseränä. Fortum käsittelee osuutensa sijoituksesta tekemänsä investoinnin määräisenä, ts. 54,55 %:n mukaan. Fortumilla on myös oikeus osaan TVO:n Meri-Porin voimalaitoksessa tuottamasta sähköstä, sillä Fortum omistaa 26,58 % TVO:n C-sarjan osakkeista.
Lisätietoja Fortumin omistuksesta TVO:ssa on esitetty liitetiedossa 20 Sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin.
Kriittiset tilinpäätösarviot ja -harkinnat: Arvonalentumistestauksessa käytetyt oletukset + -
Konsernin merkittäviä käyttöomaisuushyödykkeiden ja liikearvon kirjanpitoarvoja testataan arvonalentumisen varalta tässä liitteessä kuvattujen tilinpäätösperiaatteiden mukaisesti. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät perustuvat käyttöarvolaskelmiin. Nämä laskelmat perustuvat kassavirtaennusteisiin, joiden laatiminen edellyttää johdolta arvioita tulevaisuuden rahavirroista. Arvioiden luonne vaihtelee riippuen siitä mihin liiketoimintaan testattavat käyttöomaisuushyödykkeet kuuluvat. Sähkön- ja lämmöntuotannon osalta tärkeimpiä arvioita ovat arviot tulevista liiketoiminnan kassavirroista sekä korkokannasta jolla nämä kassavirrat diskontataan nykyhetkeen. Sähkönsiirtoliiketoiminta on säänneltyä ja kansallisten viranomaisten valvomaa. Kassavirtaennusteet sisältävät arvioita liittyen säätelyviitekehyksen tulevaan kehittymiseen.
Vuoden 2013 lopulla tehdyt arvonalentumistestaukset eivät antaneet aihetta arvonalentumistappioiden kirjaamiseen.
Konserni on tehnyt herkkyysanalyysin arvonalentumistestausten pohjalla olevien keskeisten oletusten muutosten vaikutuksista testauksen tuloksiin. Analysoitaessa on otettu huomioon myös yhden oletuksen muutoksen mahdollinen vaikutus muihin muuttujiin. Liikevoittoennusteiden ja diskonttokoron muutoksilla on huomattava vaikutus testaustuloksiin. Jos arvioitu liikevoitto ennen poistoja 31.12.2013 olisi ollut 10 % pienempi kuin johdon arvio tai kassavirtojen laskennassa käytetty diskonttokorko ennen veroja olisi ollut 10 % korkeampi, konserniyhtiöillä ei olisi ollut tarvetta kirjata arvonalentumista aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä tai liikearvosta.
Yrityshankintatilanteissa johto tekee arvioita liittyen hankitun omaisuuden arvostamiseen ja sen taloudelliseen vaikutusaikaan. Katso lisätietoa liitetiedosta 18 Aineettomat hyödykkeet.
milj. euroa Maa- ja
vesialueet
sekä
tunnelit
Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto Muut aineel-
liset hyödyk-
keet
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Yh-
teensä
Hankintameno 1.1.2013 3 401 3 436 15 398 199 2 550 24 984
Kurssierot ja muut oikaisut -103 -158 -558 4 -152 -967
Lisäykset tytäryritysten hankintojen kautta 0 1 9 0 0 10
Investoinnit 1 74 269 2 889 1 235
Ydinvoiman käytöstäpoistamiskulut - - 45 - - 45
Vähennykset 0 -114 -119 -1 0 -234
Vähennykset tytäryritysten myyntien kautta -1 -19 -17 0 -1 -38
Uudelleenryhmittelyt 1 580 1 051 1 -1 638 -5
Siirrot myytävänä oleviin omaisuuseriin -3 -30 -1 977 -1 -50 -2 061
Hankintameno 31.12.2013 3 296 3 770 14 101 204 1 598 22 969
Kertyneet poistot 1.1.2013 - 1 549 6 784 154 - 8 487
Kurssierot ja muut oikaisut - -47 -201 0 - -248
Lisäykset tytäryritysten hankintojen kautta - 0 0 0 - 0
Vähennykset - -96 -90 -1 - -187
Uudelleenryhmittelyt - -4 -7 0 - -11
Tilikauden poistot - 122 582 6 - 710
Uudelleenryhmittelyt - 28 -31 0 - -3
Siirrot myytävänä oleviin omaisuuseriin - -22 -957 -1 - -980
Kertyneet poistot 31.12.2013 - 1 530 6 080 158 - 7 768
Tasearvo 31.12.2013 3 296 2 240 8 021 46 1 598 15 201
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden muutos oli negatiivinen, vaikka käyttöomaisuusinvestoinnit olivat poistoja suuremmat vuoden aikana. Vähennys johtui pääasiassa siirrosta myytävänä oleviin omaisuuseriin sekä muuntoeroista. Kasvu aiheutui pääasiassa OAO Fortumissa käynnissä olevasta investointiohjelmasta ja Heat-segmentin yhdistetyn lämmön- ja sähköntuotantolaitoksien rakennusprojekteista (CHP).
Katso liitetieto 9 Myytävänä olevat omaisuuserät.
Lisätietoja käynnissä oleviin investointeihin liittyvistä luottoriskeistä on esitetty liitetiedossa 3.8 Luottoriskit.
Aineellisia käyttöomaisuushyödykkeitä on pantattu kiinteistökiinnityksin 240 miljoonan euron arvosta (2012: 261).
Katso liitetieto 35 Pantatut varat.
milj. euroa Maa- ja
vesialueet
sekä
tunnelit
Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto Muut aineel-
liset hyödyk-
keet
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Yh-
teensä
Hankintameno 1.1.2012 3 277 3 305 14 830 200 1 864 23 476
Kurssierot ja muut oikaisut 124 105 418 4 64 715
Lisäykset tytäryritysten hankintojen kautta - - 0 - - 0
Investoinnit 1 33 272 0 1217 1523
Ydinvoiman käytöstäpoistamiskulut - - -1 - - -1
Vähennykset -4 -79 -625 -10 -3 -721
Uudelleenryhmittelyt 3 72 504 5 -592 -8
Hankintameno 31.12.2012 3 401 3 436 15 398 199 2 550 24 984
Kertyneet poistot 1.1.2012 - 1 460 6 629 153 - 8 242
Kurssierot ja muut oikaisut - 32 192 3 - 227
Lisäykset tytäryritysten hankintojen kautta - - 0 - - 0
Vähennykset - -47 -568 -7 - -622
Tilikauden poistot - 107 530 5 - 642
Siirrot myytävänä oleviin omaisuuseriin - -3 1 0 - -2
Kertyneet poistot 31.12.2012 - 1 549 6 784 154 - 8 487
Tasearvo 31.12.2012 3 401 1 887 8 614 45 2 550 16 497
19.1 Aktivoidut vieraan pääoman kulut
Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Yhteensä
milj. euroa 2013 2012 2013 2012 2013 2012 2013 2012
1.1. 17 16 73 74 149 67 239 157
Kurssierot ja muut oikaisut -3 1 -12 3 -12 2 -27 6
Lisäykset - - - - 69 80 69 80
Uudelleen ryhmittelyt 27 0 108 0 -135 0 0 0
Poistot -1 0 -6 -4 - - -7 -4
Siirrot myytävänä oleviin omaisuuseriin - - -1 - - - -1 -
31.12. 40 17 162 73 71 149 273 239
Vuonna 2012 aktivoitiin taseeseen uusia vieraan pääoman kuluja 69 miljoonaa euroa (2012: 80). Uudet aktivoidut vieraan pääoman kulut liittyvät Venäjällä OAO Fortumin investointiohjelmaan sekä Suomessa, Ruotsissa, Latviassa ja Liettuassa rakennettaviin yhdistettyjen sähkön- ja lämmöntuotantolaitosten (CHP) -projekteihin. Maasta ja lainavaluutasta riippuen käytetty korkokanta vaihteli 2,8 ja 8,7 % välillä (2012: 3,4-8,1 %).
19.2 Investoinnit 1)
Suomi Ruotsi Viro Puola Norja Muut maat Yhteensä
milj. euroa 2013 2012 2013 2012 2013 2012 2013 2012 2013 2012 2013 2012 2013 2012
Power
Vesivoima 17 12 91 86 - - - - - - - - 108 98
Ydinvoima 60 53 - - - - - - - - - - 60 53
Fossiilinen energia/
Sähköntuotanto
2 4 - - - - - - - - - - 2 4
Uusiutuva energia/
Sähköntuotanto
4 1 3 27 - - - - - - - - 7 28
Muut 1 1 - - - - - - - - 0 6 1 7
Power yhteensä 84 71 94 113 - - - - - - 0 6 178 190
Heat
Fossiilinen energia/
Lämmöntuotanto
7 9 6 12 - - 2 3 - - 1 - 16 24
Fossiilinen energia/
Sähköntuotanto
- - - - - - 2 1 - - - - 2 1
Uusiutuva lämpöenergia, jakautuen 17 66 218 150 - - - - - - 39 87 274 303
jäte 0 0 105 106 - - - - - - 14 47 119 153
biopolttoaineet 17 66 111 41 - - - - - - 25 40 153 147
muut - - 2 3 - - - - - - - - 2 3
Kaukolämpö 14 12 42 33 16 10 6 15 4 21 4 0 86 91
Muut 5 12 14 32 - 0 0 - - - 0 1 19 45
Heat yhteensä 43 99 280 227 16 10 10 19 4 21 44 88 397 464
Distribution 128 158 123 151 - 0 - - 9 15 - - 260 324
Electricity Sales 1 - - 0 - - - - - - - 1 1 1
Muut 10 10 0 1 - - 0 - - - 3 - 13 11
Yhteensä, ilman Russia-segmenttiä 266 338 497 492 16 10 10 19 13 36 47 95 849 990
Russia
Fossiilinen energia/Sähköntuotanto 387 535
Fossiilinen energia/Lämmöntuotanto 48 32
Muut 0 1
Russia yhteensä 435 568
Yhteensä, sisältäen Russia-segmentin 1 284 1 558
1) Sisältää investoinnit sekä aineellisiin että aineettomiin hyödykkeisiin.
Vuonna 2013 kunnossapitoinvestoinnit aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin olivat 239 miljoonaa euroa (2012: 247). Lainsäädännön edellyttämät investoinnit olivat 187 miljoonaa euroa (2012: 223). Tuottavuutta lisäävät investoinnit olivat 385 miljoonaa euroa (2012: 422) ja kasvua lisäävät investoinnit olivat 473 miljoonaa euroa (2012: 666).
19.2.1 Power
Fortum investoi Suomessa 60 miljoonaa euroa (2012: 53) Loviisan ydinvoimalaitokseen. Lisäksi Fortum investoi 108 miljoonaa euroa (2012: 98) vesivoimatuotantoon pääasiassa kunnossapito- ja tuottavuutta parantavia investointeja. Näistä suurimmat yksittäiset kohteet olivat: Höljes, Skedvi ja Gammeläge kunnossapitoinvestoinnit, joihin Fortum sijoitti noin 35 miljoonaa euroa (2012: 21). Investoinnit hiilidioksipäästöttömään tuotantoon olivat 175 miljoonaa euroa (2012: 178).
19.2.2 Heat
Heat-segmentissä aloittivat toimintansa vuonna 2013 uudet biopolttoaineilla toimivat sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitokset (CHP) Järvenpäässä Suomessa ja Jelgavassa Latviassa. Liettuan Klaipedassa otimme käyttöön jätepolttoaineita käyttävän CHP-laitoksen ja Bristassa, Ruotsissa CHP-laitoksen testiajot aloitettiin loppuvuodesta. Investoinnit Heat-segmentin kasvuprojekteihin vuoden aikana olivat yhteensä 105 miljoonaa euroa (2012: 142). Ylläpito- ja lainsäädännön edellyttämät investoinnit olivat yhteensä 90 miljoonaa euroa (2012: 102). Nämä viimeksi mainitut investoinnit koostuvat lähinnä investoinneista kaukolämpöverkostoon ja -laitoksiin sekä olemassa olevien CHP-voimalaitosten kunnossapitoon ja lainsäädännöllisten vaatimusten mukaisiin investointeihin. Suurimmat hankkeet vuonna 2013 koostuivat uusista polttoaineiden käsittelyjärjestelmistä Tukholmassa, jotka mahdollistavat hiilen korvaamisen entistä suuremmalla biomassaosuudella Värtanin KVV-6 laitoksessa sekä uudesta Värtan KVV-8 CHP voimalaitosinvestoinnista. Uusi pyrolyysitekniikalla toimiva bioöljylaitos vihittiin käyttöön marraskuussa Joensuussa. Investoinnit hiilidioksipäästöttömään tuotantoon olivat 272 miljoonaa euroa (2012: 301).
19.2.3 Distribution
Fortum investoi 260 miljoonaa euroa (2012: 324) sähkönsiirron luotettavuuteen, ylläpitoon ja uusinvestointeihin sähkönsiirtoliiketoiminnassaan Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Tähän sisältyy investoinnit tuntimittausominaisuudella varustettuihin etäluettaviin mittareihin Suomessa yhteensä noin 31 miljoonaa euroa (2012: 59). Hanke päättyi vuonna 2013 lopussa ja sen aikana asennettiin lähes 620 000 etäluettavaa mittaria.
19.2.4 Russia
OAO Fortumilla on käynnissä mittava investointiohjelma, jolla pyritään kasvattamaan sähköntuotantokapasiteettia 2 300 megawatilla. Vuoden 2013 aikana ohjelman mukaisista investoinneista toteutui noin 249 miljoonaa euroa (2012: 371). Investointiohjelmasta arvioidaan tammikuusta 2014 lähtien olevan jäljellä noin 0,5 miljardia euroa. Kolmen ensimmäisen yksikön kaupallinen käyttö alkoi vuonna 2011. Viimeisten yksiköiden käyttöönotto on viivästynyt muutamalla kuukaudella ja ohjelman odotetaan saatavan päätökseen vuoden 2015 ensimmäisellä puoliskolla. Nyaganin 1-yksikkö aloitti toimintansa maaliskuussa 2013 ja Nyaganin 2-yksikkö otettiin kaupalliseen käyttöön saman vuoden joulukuussa. Fortumin mittava investointiohjelma Venäjällä käsittää kaiken kaikkiaan kahdeksan uutta yksikköä.
X

Etsi Fortumin vuosikertomuksesta 2013

Kirjoita tähän...

Hakutulokset