Vuosikertomus 2013 | In English |

Markkinatilanne

Pohjoismaat

Alustavien tilastotietojen mukaan Pohjoismaissa kulutettiin sähköä vuoden 2013 aikana 386 TWh (2012: 391). 

Vuoden 2013 alussa Pohjoismaiden vesivarastot olivat 85 TWh eli 2 TWh pitkän aikavälin keskiarvoa suuremmat. Vuoden lopussa vesivarastot olivat normalisoituneet 82 TWh:iin, mikä on 1 TWh alle pitkän aikavälin keskiarvon ja 3 TWh vähemmän kuin vastaavana ajankohtana vuonna 2012. Vesivarastojen

pikaista palautumista edesauttoivat runsaat sademäärät, leuto sää sekä maltillinen kulutus. 

Vuoden 2013 aikana sähkön keskimääräinen systeemihinta oli 38,1 euroa/MWh (2012: 31,2). Keskimääräinen aluehinta Suomessa oli 41,2 euroa/MWh (2012: 36,6) ja Ruotsissa (SE3) 39,4 euroa/MWh (2012: 32,3). 

Saksassa keskimääräinen spot-hinta vuoden 2013 aikana 37,8 euroa/MWh (2012: 42,6). 

CO2-päästöoikeuksien (EUA = EU Emission Allowance) markkinahinta putosi alkuvuoden noin 6,6  eurosta/tonni noin 5,0 euroon/tonni neljännen neljänneksen alkuun mennessä, jolle tasolle se myös asettui neljänneksen lopulla. Vuoden 2013 aikana päästöoikeuksilla käytiin kauppaa hintaan 2,8-6,7 euroa/tonni. 

Venäjä

Fortum toimii Uralilla ja Länsi-Siperiassa. Tjumenin ja Hanti-Mansian alueilla, joissa teollinen tuotanto on keskittynyt öljyyn ja kaasuun, sekä metalliteollisuuteen painottuneella Tšeljabinskin alueella sähkön kysyntä laski hieman koko vuonna verrattuna vuoden 2012 vastaaviin jaksoihin. 

Vuoden 2013 aikana Venäjällä kulutettiin sähköä 1 026 TWh (2012: 1 037). Vastaava luku Fortumin toiminta-alueella, hintavyöhykkeellä 1, oli 767 TWh (2012: 769).

Tammi-joulukuussa 2013 keskimääräinen sähkön spot-hinta kapasiteettihinta pois lukien kasvoi noin 10 % 1 104 ruplaan/MWh (2012: 1 001) hintavyöhykkeellä 1. 

Sähkön kulutus
TWh 2013 2012 2011
Pohjoismaat 386 391 384
Venäjä 1 026 1 037 1 020
Tjumen 87 83 83
Tšeljabinsk 36 36 36
Venäjän Uralin alue 253 252 250
Keskimääräiset hinnat
2013 2012 2011
Sähkön spot-hinta Nord Pool -sähköpörssissä, euroa/MWh 38,1 31,2 47,1
Sähkön spot-hinta Suomessa, euroa/MWh 41,2 36,6 49,3
Sähkön spot-hinta Ruotsissa, SE3, Tukholma, euroa/MWh 1) 39,4 32,3 47,9
Sähkön spot-hinta Ruotsissa, SE2, Sundsvall, euroa/MWh 1) 39,2 31,8 N/A
Sähkön spot-hinta Venäjän Euroopan ja Uralin alueilla, RUB/MWh 2) 1 104 1 001 990
Keskimääräinen kapasiteettihinta, tRUB/MW/kk 276 227 209
Sähkön spot-hinta Saksassa, euroa/MWh 37,8 42,6 51,1
Keskimääräinen kaasun rajahinta Uralin alueella, RUB/1 000 m3 3 131 2 736 2 548
Keskimääräinen kapasiteettihinta vanhalle kapasiteetille, tRUB/MW/kk 3) 163 152 160
Keskimääräinen kapasiteettihinta uudelle kapasiteetille, tRUB/MW/kk 3) 576 539 560
Sähkön spot-hinta (markkinahinta), Uralin alue, RUB/MWh 2) 1 021 956 925
CO2, (ETS EUA), euroa/tonni CO2 5 7 13
Hiili (ICE Rotterdam), USD/tonni 82 93 122
Öljy (Brent Crude), USD/bbl 109 112 111
1) 1.11.2011 asti Ruotsissa oli vain yksi aluehinta.
2) Ilman kapasiteettitariffia.
3) Kapasiteettihinnat maksettu ainoastaan kunakin ajankohtana saatavilla olevalle kapasiteetille.
Vesivarastot
TWh 31.12.2013 31.12.2012 31.12.2011
Pohjoismaiset vesivarastot 82 85 95
Pohjoismaiset vesivarastot, pitkän ajan keskiarvo 83 83 83
Vienti/tuonti Pohjoismaiden ja Manner-Euroopan + Baltian välillä
TWh (+ = tuonti, - = vienti Pohjoismaista) 2013 2012 2011
Vienti/tuonti Pohjoismaiden ja Manner-Euroopan + Baltian välillä -3 -19 -6
Vienti/tuonti Pohjoismaiden ja Venäjän välillä 5 5 11
Vienti/tuonti Pohjoismaat, yhteensä -2 -14 5

Euroopan liiketoimintaympäristö ja päästömarkkina

Tammikuussa Euroopan komissio julkaisi ehdotuksensa EU:n ilmasto- ja energiapolitiikaksi vuosille 2020-2030. Esityksessään komissio ehdottaa 40 %:n vähentämistavoitetta hiilidioksidipäästöille vuoteen 2030 mennessä, mikä on linjassa poliittisen tavoitteen kanssa vähentää päästöjä 80,95 % vuoteen 2050 mennessä. Myönteistä on, että 2030 viitekehyksen painopiste on entistä vahvemmin kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä. Komissio esittää myös uutta vakausmekanismia päästökauppaan. 

Toisin kuin EU:n nykyisessä energiapolitiikassa, uusiutuvan energian lisäämiselle on asetettu vain EU-tason tavoite. Tämä on askel oikeaan suuntaan, vaikkakin tavoite on sitova ja siten osin päällekkäinen hiilidioksidipäästöjen vähennystavoitteen kanssa. 

Fortumin näkemyksen mukaan sitovaan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteeseen ja ohjeelliseen uusiutuvan energian tavoitteeseen perustuva ilmasto- ja energiapoliittinen kehys vuodelle 2030 olisi kustannustehokkaampi keino hillitä ilmastonmuutosta Euroopan kilpailukykyä vaarantamatta.

Fortum kannattaa teknologianeutraalia lähestymistapaa ilmastopolitiikkaan ja uusiutuvaan energiaan. Uusiutuvan energian tavoitteen tulisi keskittyä T&K-toiminnan, innovaatioiden ja demonstraatioiden edistämiseen, eikä tuotantoon. On erittäin tärkeää myös varmistaa uusiutuvan energian sujuva integraatio markkinoille, sillä sen osuus EU:n energiantuotannossa kasvaa tulevaisuudessa. Uusiutuvan energian lisääminen EU:n tuotantoportfoliossa on erittäin tärkeää ja toivottava kehityssuunta.

EU:n päästöoikeusmarkkinaa leimasi vuonna 2013

huomattava ylitarjonta ja siitä johtuva alhainen markkinahinta. Päästökaupan uudistamisesta käytiin vilkasta keskustelua koko vuoden ajan. Huutokaupattavien päästöoikeuksien siirtoa (ns. backloading) vuosilta 2014-2016 vuosille 2019-2020 koskevat päästökauppadirektiivin ja huutokauppasääntöjen muutokset hyväksyttiin pitkällisen prosessin jälkeen vuodenvaihteessa 2013-14. Siirto koskee kaikkiaan 900 miljoonaa päästöoikeutta, mutta sen ei odoteta olennaisesti nostavan hintatasoa. Vuoden 2014 ensimmäisen puoliskon aikana toteutettava backloading on ensimmäinen päästökauppajärjestelmän uudistukseen liittyvistä toimenpiteistä, joiden tavoitteena on palauttaa luottamus järjestelmää kohtaan sekä antaa markkinoille hintasignaali, joka kannustaa investoimaan vähäpäästöisiin tuotantomenetelmiin.

Komissio antoi ehdotuksen päästökaupan rakenteellisesta uudistuksesta tammikuussa 2014. Ehdotus koskee

markkinoiden vakausmekanismia, jossa kysyntä-tarjonta -tasapainoa hallitaan automaattisesti ennalta määriteltyjen sääntöjen avulla vuodesta 2021 alkaen. Ehdotuksen käsittely etenee seuraavan komission ja parlamentin kaudella.

X

Etsi Fortumin vuosikertomuksesta 2013

Kirjoita tähän...

Hakutulokset