Vuosikertomus 2013 | In English |

Sidosryhmien näkemyksiä

Sidosryhmille tärkeimmät Fortumin kestävän kehityksen teemat tunnistetaan olennaisuusarvioinnin, vuosittain tehtävän One Fortum -tutkimuksen, julkisen keskustelun, mediaseurannan ja liiketoiminnan arvoketjun perusteella.

Keskeisiä teemoja 2013

Vuonna 2013 Fortumin markkina-alueilla nousi eri sidosryhmien taholta julkiseen keskusteluun muun muassa seuraavia yhtiön liiketoiminnan kannalta merkittäviä aiheita:

Sähkönjakelun luotettavuus:

  • Suomessa uusi sähkömarkkinalaki edellyttää sähköyhtiöiltä parempaa varautumista luonnonilmiöiden aiheuttamiin laajoihin sähkökatkoihin. Uusi laki tuli voimaan 1.9.2013 ja sisältää EU:n kolmannen energian sisämarkkinapaketin edellyttämät sähkömarkkinoita koskevat kansallisen lainsäädännön muutokset.
  • Fortumin valmius hoitaa myrskytilanteita ja niiden jälkihoitoa oli aiempia vuosia parempi. Fortum informoi asiakkaita aktiivisesti tekstiviestein sekä sosiaalisen median
  • välityksellä. Myrskyvaurioiden korjaus sujui aiempaa nopeammin.

Lue lisää

Suomen sähkönsiirtoliiketoiminnan myynti:

  • Fortumin Suomen jakeluverkkojen strateginen arviointi ja myynti herätti paljon julkista keskustelua. Julkisuudessa epäiltiin energian toimitusvarmuuden romahtavan, kun Fortumin jakeluverkot myydään ulkomaalaisille. Lisäksi verkkojen myynnin arveltiin johtavan automaattisesti kuluttajien sähkön hinnan nousuun. Ulkomaalaisia omistajia kohtaan esiintyi epäluuloa ja arveluita, ettei heillä ole
  • osaamista tai kiinnostusta investoida verkkoon Suomessa.
  • Fortum on viestinyt, että uudessa yhtiössä työskentelevät samat henkilöt, jotka ovat hoitaneet verkkoliiketoimintaa tähänkin asti. Uutta omistajaa koskevat Suomen lait ja suomalainen viranomainen valvoo sen toimintaa. Tehty kauppa koskee noin 20 % Suomen jakeluverkosta, joten toimitusvarmuus ei sen johdosta heikkene. Uudet ulkomaalaiset omistajat ovat maailman suurimpia infrasijoittajia, joilla on kokemusta myös sähköverkoista eri puolilla maailmaa. Viranomaisen valvontamalli määrittelee jakeluliiketoiminnasta saatavan tuoton, ja uusi omistaja toimii tämän puitteissa.

Sähkölaskutuksen muutos:

  • Etäluettavien sähkömittareiden asennuksen myötä on siirrytty toteutuneen sähkönkulutuksen mukaiseen
  • laskutukseen. Erityisesti tuntimittaukseen siirtyminen, laskutuksen oikeellisuus mittareiden vaihdon jälkeen ja tasaerälaskutuksen poistuminen on herättänyt asiakkaiden keskuudessa epätietoisuutta ja keskustelua. Talviaikaisen suuremman kulutuksen aiheuttama suurempi lasku on tullut joillekin yllätyksenä.

Energiamarkkinoiden toiminta ja kehitys:

  • Energia- ja ilmastopolitiikka ja energiamarkkinoiden kehittyminen oli tärkeä aihe keskustelussa viranomaisten kanssa eri toimintamaissamme sekä EU:n tasolla. Fortum on aktiivisesti osallistunut EU:n energia- ja ilmastopaketin 2030 valmisteluun ja siitä käytyyn keskusteluun.
  • Fortum odottaa eurooppalaiselta energiapolitiikalta selkeyttä ja johdonmukaisuutta ilmastohaasteen edessä. Yhtiö on korostanut kunnianhimoisen ja sitovan päästötavoitteen pikaista asettamista vuodelle 2030.
  • Energia-alan investoinnit edellyttävät vakaata ja pitkäjänteistä politiikkaa, sillä päätökset tehdään pitkällä aikavälillä ja vaativat merkittäviä pääomia. Mahdollisimman kustannustehokas siirtyminen vähäpäästöiseen energiajärjestelmään edellyttää hyvin toimivia ja integroituja energian sisämarkkinoita. Energian sisämarkkinoiden kehittämiseksi Fortum ehdottaa myös harkittavaksi nykyistä sitovampaa tavoitetta rajat ylittävän sähkönsiirtoverkoston kehittämiselle.

Lue lisää

Kivihiilen käytön lisääntyminen:

  • Fortumin kivihiilen käyttö kasvoi sekä Suomessa, Ruotsissa että Venäjällä. Lisääntyneestä hiilen käytöstä keskusteltiin
  • vilkkaasti. Voimalaitospaikkakunnilla kasvanut hiilen käyttö on lisännyt paikallisia päästöjä ja sidosryhmien huolenaiheet ovat perusteltuja. Toisaalta sähköntuotanto Fortumin Inkoon kivihiilivoimalaitoksella päättyi helmikuussa 2014. Tämä on herättänyt Suomessa keskustelua energiaomavaraisuudesta.
  • Fortumin Suomenojan CHP-laitoksella kivihiilen käyttö lisääntyi lähes 90 % vuodesta 2012. Vuonna 2013 kivihiilen osuus koko Espoon lämmöntuotannosta oli noin 80 %. Kivihiilen käytön lisääminen on seurausta maakaasun hinnan noususta sekä päästöoikeuksien hintojen laskusta yhdessä maakaasun veromuutosten ja sähkön hinnan laskun kanssa. Fortum investoi viime vuosikymmenen lopulla uuteen maakaasuvoimalaitokseen, jonka uskottiin olevan kilpailukykyinen sähkö- ja lämmitysmarkkinoilla. Valitettavasti nykytilanteessa laitoksen käyttö ei ole kannattavaa.
  • Ruotsissa Värtanin laitoksella kivihiilen käyttö lisääntyi neljänneksellä edellisvuodesta, mikä johtui laitoksen paremmasta käytettävyydestä ja päästökaupan kanssa päällekkäisen CO2-veron poistumisesta.
  • Fortumin vastauksissa keskusteluun korostetaan tarkastelualueen laajentamista paikallistasolta koko markkina-alueen kattavaksi. Fortum toimii Pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla ja eurooppalaisilla päästöoikeusmarkkinoilla. Näihin markkinoihin vaikuttavat useat sekä markkina-alueen sisäiset että ulkopuoliset tekijät. USA:ssa liuskekaasun tulo markkinoille on lisännyt kaasun käyttöä ja vähentänyt hiilen kulutusta. Eurooppaan on tuotu aiempaa edullisempaa hiiltä ja sen käyttö on lisääntynyt. Maakaasulla tuotetun energian kannattavuus on heikentynyt ja uusiakin kaasuvoimalaitoksia on suljettu kannattamattomina.
  • EU:n päästökaupassa asetetaan päästökatto EU:n tasolla. Vaikka paikallisesta näkökulmasta yksittäisen voimalaitoksen hiilidioksidipäästöjen kasvaminen on harmillista, niin EU:n päästötavoite kokonaisuudessaan saavutetaan. Kääntäen tästä seuraa myös se, että vaikka yhdessä EU-maassa lopetettaisiin päästökaupan piirissä olevassa sähkön- ja lämmöntuotannossa fossiilisten polttoaineiden käyttö kokonaan, Euroopan päästöt eivät laskisi lainkaan, sillä kyseisen maan päästöjen vähentäminen tekisi tilaa päästöjen kasvulle muualla EU:ssa.

Verotus:

  • Suomessa voimalaitosvero (ns. windfall-vero) tuli voimaan 1.1.2014. Vero vahvistetaan, mikäli Euroopan komissio katsoo sen olevan linjassa yleisten verotusperiaatteiden ja hallintojärjestelmien kanssa ja ettei kyseessä ole kielletty
  • valtiontuki veron ulkopuolelle jääville laitoksille. Voimalaitosvero kohdistuu niihin vesi-, tuuli- ja ydinvoimalaitoksiin, jotka ovat valmistuneet ennen vuotta 2004. Fortum on veron suurin yksittäinen maksaja ja Fortumin osuus tulevasta verosta on noin puolet, eli arviolta 25 miljoonaa euroa vuodessa. Fortum jätti joulukuussa Euroopan komissiolle kantelun ja pyysi selvittämään, kohteleeko vero samanlaisessa tilanteessa olevia yhtiöitä tasapuolisesti ja onko kyseessä kielletty valtiontuki veron ulkopuolelle jääville laitoksille. Huhtikuussa Fortum jätti Euroopan komissiolle kantelun ja pyysi selvittämään, onko Ruotsin vesivoimalaitosten kiinteistövero EU-säännösten mukainen ja ovatko kiinteistöveron erilaiset tasot uusiutuville energialähteille, kuten tuulivoima-, vesivoima- ja biovoimalaitoksille, katsottava valtiontueksi. Vesivoimalaitosten kiinteistövero on nousemassa lähes 50 % vuosina 2013-2018.
  • Kansalaisjärjestö Finnwatch julkaisi Suomessa tammikuussa 2014 raportin holding-yhtiöiden roolista suomalaisyritysten liiketoiminnassa. Raportin mukaan 20 liikevaihdoltaan suurimmalla suomalaisyrityksellä on yhteensä 225 holding-yhtiötä maissa, jotka Finnwatch luokitteli veroparatiiseiksi. Myös Fortum on mukana raportissa. Raporttia ja siitä käytyä keskustelua uutisoitiin laajalti mediassa. Fortum julkaisi ensimmäisenä suomalaisena yrityksenä laajan verojalanjäljen vuoden 2012 kestävän kehityksen raportissa.

Lue lisää

Venäjän investointiohjelman eteneminen ja tuotto-odotukset:

  • Fortumin investointiohjelma Venäjällä ja sen tuotto-odotukset ovat säännöllisesti lehdistön ja sijoittajien kiinnostuksen kohteena. Fortum on ilmoittanut
  • tavoitteekseen saavuttaa noin 500 miljoonan euron vuosittainen liikevoittotaso Russia-divisioonassa vuoden 2015 aikana ja tuottaa positiivista taloudellista lisäarvoa Venäjällä.
  • Fortumin investointiohjelman viimeisten yksiköiden valmistumista on viivästetty joitakin kuukausia alkuperäisestä aikataulusta, ja ohjelma saatetaan loppuun vuoden 2015 puoleenväliin mennessä. Fortumin Venäjän investointiohjelman merkittävin osa - kaksi voimalaitosyksikköä Njaganissa - vihittiin käyttöön syyskuussa. Laitoksen vihkiäiset olivat laajasti esillä venäläisessä ja pohjoismaisessa mediassa.

Lue lisää

Vesivoiman tulevaisuus Ruotsissa:

  • Ruotsissa julkistettiin selvitys vesivoimaan liittyvän lainsäädännön muutostarpeista ja sen yhteydessä käynnistyi keskustelu vesivoiman tulevaisuudesta. Vesivoimalaitoksille saatetaan joutua hakemaan uudet toimiluvat, joiden käsittelyn yhteydessä saatetaan rajoittaa laitosten tuotantoa. Vaikutus kohdistuisi erityisesti pieniin vesivoimalaitoksiin. Fortum näkee muutoksen riskinä ja korostaa, että päästöttömän vesivoiman käyttö on olennaista ilmastonmuutoksen hillinnässä ja sillä on keskeinen merkitys säätövoimana pohjoismaisilla markkinoilla. Fortumilla on käynnissä vesivoiman perusparannusohjelma, jonka myötä laitoksia uudistetaan. Lisäksi Fortum tekee vapaaehtoista ympäristönhoitotyötä vesivoiman haittavaikutusten vähentämiseksi ja vesistöjen muiden käyttömahdollisuuksien turvaamiseksi.

Vesivoiman vaikutukset kalastoon:

  • Vaelluskalakantojen tila herätti Suomessa vuoden mittaan keskustelua mm. maa- ja metsätalousministeriön johdolla edenneen lohi- ja meritaimenstrategiatyön yhteydessä.

Lue lisää

 

X

Etsi Fortumin vuosikertomuksesta 2013

Kirjoita tähän...

Hakutulokset