Vuosikertomus 2013 | In English |

Ympäristövaikutusten vähentäminen

Vesivoiman merkittävimmät ympäristövaikutukset aiheutuvat laitosten ja patojen rakentamisesta sekä jokien perkaamisesta. Vesivoima voi muuttaa jokivesistöä, rantoja, jokien kulkua ja luontaisia virtaamia. Järvien ja jokien vedenpinnan korkeuden säännöstely vaikuttaa vesiympäristöön ja vesistöjen muuhun käyttöön. Fortum osallistuu aktiivisesti vesivoiman vaikutusten lieventämiseen ja vaikutusten tutkimukseen.

Vesistön säännöstely

Vesivoimantuotannon takia vesistön veden virtausta säännöstellään sekä vuosisäännöstelyllä että lyhytaikaissäädöllä. Vuosisäännöstelyyn liittyy tulvavesien varastointi ja juoksutusten siirtäminen talveen, jolloin sähkönkulutus on suurta. Lyhytaikaissäädössä juoksutuksia säädetään vuorokauden aikana sähkön kysynnän mukaan.  

Fortumin vesivoimalaitoksille ja järvisäännöstelylle asetetut lupaehdot määräävät vesistöjen vedenkorkeuden ja virtaaman vaihtelujen rajat. Luvat määrittävät myös velvollisuuden ennaltaehkäistä ja korvata muita ympäristövaikutuksia. Huolellisen käytön ansiosta Fortumin vesivoimalaitoksilla oli ainoastaan yksi lupaehtopoikkeama vuonna 2013.

Suomessa Oulujoen vesistöalueella kehitettiin yhdessä paikallisten ELY-keskusten kanssa koko vesistön säännöstelyä kesän 2012 kaltaisten tulvien vähentämiseksi. Myös rannanomistajilta, ranta-asukkailta ja muilta vesistönkäyttäjiltä koottiin säännöstelykokemuksia.

Kalaistutukset

Vesivoimantuotannon kalataloudelle aiheuttamien ympäristövaikutusten kompensoimiseksi Fortum istutti

Suomessa vuonna 2013 noin 265 000 lohen ja meritaimenen vaelluspoikasta sekä 267 000 vaellussiianpoikasta.

Sisävesiin istutettiin järvitaimenen, järvilohen, kuhan, harjuksen ja siian poikasia yhteistyössä osakaskuntien kanssa laadittujen suunnitelmien perusteella. Ruotsissa istutettiin vesistöihin noin 520 000 lohen ja taimenen poikasta sekä 50 000 ankeriasta.

Fortum investoi 2,4 miljoonaa euroa vesivoimatuotannon kalataloudelle aiheuttamien vaikutusten kompensoimiseen.

Vesistöjen kunnostukset

Vesivoiman ympäristövaikutuksia lievennettiin myös vapaaehtoisilla hankkeilla. Suomessa Vuoksessa kunnostettiin virtavesikalojen elinympäristöjä kolmessa kohteessa Tainionkosken ja Imatran voimalaitoksen välisellä jokiosuudella. Kunnostushankkeet rahoitettiin EKOenergia-merkityn vesisähkön myynnistä saaduilla varoilla. Oulujoen vesistön alueella jatkettiin Kiantajärven luhta-alueiden kunnostuksia, joilla parannetaan lintujen muutto- ja pesintäolosuhteita sekä alueen virkistyskäyttöä.

Ruotsissa Ljusnan-joella Krokströmmenin laitoksen ympäristöä kunnostettiin, minkä ansiosta taimen pääsee vaeltamaan Valvtjärnsbäcken-puroon jokihelmisimpukoiden elinalueelle. Fortum osallistui myös vaelluskalatutkimuksiin muun muassa mallintamalla vaelluskalojen liikkeitä rakennetuissa joissa.

Klarälven-joella tutkittiin, miten kalanpoikasten selviytymistä voitaisiin parantaa niiden vaeltaessa jokea alas.

Patoturvallisuuden parantaminen

Fortum parantaa jatkuvasti vesivoimalaitospatojensa turvallisuutta ja patojen kuntoa seurataan patoviranomaisen hyväksymien turvallisuustarkkailuohjelmien mukaisesti. Ruotsissa Fortumilla on käynnissä muun muassa edellisvuonna aloitettu Höljesin padon perusparannushanke sekä vuonna 2013 aloitettu Spjutmon padon perusparannushanke. Höljesin pato on yksi Ruotsin suurimmista padoista. Hankkeen aikana pato uudistetaan vastaamaan nykyisiä patoturvallisuusvaatimuksia. Hanke on suurin Fortumin vesivoimatuotannon käynnissä oleva investointihanke, ja sen on määrä valmistua vuoden 2015 aikana.

X

Etsi Fortumin vuosikertomuksesta 2013

Kirjoita tähän...

Hakutulokset