Vuosikertomus 2013 | In English |

Päästöt ilmaan, jätevedet ja jätteet

EN16 Suorat ja epäsuorat kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt

Hiilidioksidi (CO2)

Fortumin hiilidioksidipäästöt olivat 21,4 miljoonaa tonnia (2012: 20,7). 72 % päästöistä oli peräisin Venäjän toiminnoista ja 16 % Suomesta. Hiilidioksidipäästöjen kasvu johtui pääasiassa lisääntyneestä lauhdutusvoiman tuotannosta Suomessa.

Energian kokonaistuotannon ominaispäästöt nousivat 196 grammaan/kWh (2012: 177). Vuosi 2013 mukaan lukien viiden vuoden keskiarvo nousi 186 grammaan/kWh (2012: 179).

Energian kokonaistuotannon hiilidioksidin ominaispäästön viiden vuoden keskiarvo on kasvanut viimeisten viiden vuoden

aikana, vaikka olemmekin toistaiseksi tavoitetason < 200 g/kWh alapuolella. Ominaispäästön kasvu on aiheutunut maakaasuun ja kivihiileen perustuvan Venäjän tuotantomme suhteellisen osuuden kasvusta kokonais­tuotannostamme. Lisäksi vuonna 2013 kivihiilen käyttö kasvoi Suomessa ja Ruotsissa. 

Fortumin hiilidioksidin kokonais- ja ominaispäästöt tulevat edelleen kasvamaan Venäjän uuden tuotantokapasiteetin käyttöönoton myötä. Lisäksi polttoaineiden hintasuhteista ja saatavuudesta johtuen kivihiilen osuus venäläisten laitostemme polttoainekäytössä on ilmeisesti kasvussa.

Sähköntuotannon CO2-ominaispäästö EU:ssa oli 70 g/kWh (2012: 42) ja vuosi 2013 mukaan lukien viiden vuoden keskiarvo oli 66 g/kWh (2012: 60). Kasvu johtui pääasiassa hiililauhdutusvoiman tuotannon kasvusta Suomessa.

Fortumin sähköntuotannon CO2-ominaispäästö on alhainen muihin eurooppalaisiin sähköntuottajiin verrattuna. Vuonna 2012 ominaispäästömme oli reilut 10 % suurten eurooppalaisten sähköyhtiöiden keskimääräisestä ominaispäästöstä 350 g/kWh. Mukaan lukien Venäjän sähköntuotantomme ominaispäästömme on vähän alle puolet eurooppalaisten sähköyhtiöiden tasosta. Vuoden 2013 eurooppalaiset vertailutiedot eivät ole vielä saatavilla.

Kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt

Fortum raportoi kasvihuonekaasupäästöt Global Reporting Initiativen (GRI) suositteleman Greenhouse Gas -protokollan periaatteiden mukaisesti, jossa päästöt jaetaan scope 1, scope 2 ja scope 3 -päästöluokkiin. Raportointi kattaa sekä suorat että epäsuorat hiilidioksidipäästöt, metaanipäästöt (CH4) ja dityppioksidipäästöt (N2O). Epäsuorat päästöt lasketaan kirjallisuudesta saatujen päästökertoimien ja

polttoaineketjun eri osia koskevien oletusten perusteella. Vuodesta 2013 alkaen scope 3 -päästöt on laskettu Corporate Value Chain (Scope 3) Accounting and Reporting -standardin vaatimusten mukaisesti.

Fortumin kasvihuonekaasupäästöistä noin 79 % (2012: 80 %) koostui suorista CO2-päästöistä (scope 1), joita syntyy poltettaessa fossiilisia polttoaineita sähkön ja lämmön tuotannossa. Lisäksi suoriin päästöihin kuuluvat yhtiön omistaman autokaluston ja työsuhdeautojen CO2-päästöt. Ulkopuolisista lähteistä hankitun sähkön, lämmön ja höyryn epäsuorien päästöjen (scope 2) osuus oli reilut 1 % kaikista kasvihuonekaasupäästöistä.

Polttoaineiden tuotannosta ja kuljetuksista, hankituista tuotantohyödykkeistä, materiaaleista ja palveluista, tuotteidemme käytöstä ja jatkojalostuksesta, henkilöstön

matkustuksesta ja toiminnassamme syntyvistä jätteistä aiheutuvien epäsuorien päästöjen (scope 3) osuus oli noin 20 % (2012: 19 %) kasvihuonekaasupäästöistä.


Kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt vuosina 2011-2013
Mt CO2 -ekv 2013 2012 2011
CO2 CH4 N2O Yhteensä CO2 CH4 N2O Yhteensä CO2 CH4 N2O Yhteensä
Scope 1 21,4 0,1 0,2 21,7 20,7 0,1 0,2 21,0 23,5 ~ 0 0,2 23,7
Scope 2 0,3 ~ 0 ~ 0 0,3 0,1 ~ 0 ~ 0 0,1 0,2 ~ 0 ~ 0 0,2
Scope 3 5,51) 5,51) 1,9 2,9 ~ 0 4,8 2,2 3,3 ~ 0 5,5
Yhteensä 27,2 0,1 0,2 27,5 22,8 3,0 0,2 26,0 25,9 3,3 0,2 29,4
1) Vuonna 2013 scope 3 -päästöt raportoitu ainoastaan CO2-ekvivalentteina, eikä kasvihuonekaasuittain.

EN17 Muut merkittävät epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt

Fortumin lämpöpumppulaitoksilla käytettävät kylmäaineet ovat voimakkaita kasvihuonekaasuja. Kylmäaineiden päästöt ilmakehään olivat 5,8 tonnia (2012: 3,7), mikä vastaa noin 7 600 tonnin (2012: 5 100) hiilidioksidipäästöä. Vuoden 2012 luvut on laskettu uudelleen korjattujen lähtötietojen perusteella.

SF6:ta käytetään eristyskaasuna kytkinlaitteissa monilla sähköasemilla kaupunkialueilla. SF6 on voimakas kasvihuonekaasu, mutta sen määrät ovat pieniä ja kaasu on hyvin eristetty laitteistossa. Yhteensä 43 kg (2012: 24) SF6:ta pääsi ilmakehään. Se vastaa noin 980 tonnin (2012: 540) hiilidioksidipäästöä.

EN18 Aloitteet, toimet ja saavutukset kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen

Uusi hiilidioksidipäästötön ja vähäpäästöinen kapasiteetti

Fortumin tärkeimpiä ilmastonmuutoksen hillitsemiskeinoja ovat CO2-päästöttömän tai vähäpäästöisen energiantuotannon lisääminen ja energiatehokkuuden parantaminen.

Fortum keskittyy strategiansa mukaisesti CO2-päästöttömään vesi- ja ydinvoimaan sekä energiatehokkaaseen sähkön ja lämmön yhteistuotantoon (CHP). Päästökauppa on myös tärkeä Fortumin ilmastotoimi.

Vuoden 2013 aikana otimme käyttöön neljä uutta biomassaa ja jätepolttoainetta käyttävää CHP-laitosta Järvenpäässä

(Suomi), Klaipedassa (Liettua), Jelgavassa (Latvia) ja Bristassa (Ruotsi). Näiden yhteiskapasiteetti on 86 MW sähköä ja 225 MW lämpöä. Parhaillaan rakennamme Tukholmassa Ruotsissa 410 MW biopolttoaineita käyttävää CHP-laitosta. Käyttöön otettua uutta hiilidioksidipäästötöntä ja vähäpäästöistä kapasiteettia on kuvattu tarkemmin kohdassa Sähkön ja lämmön yhteistuotanto.

Vesivoimalaitostemme perusparannuksilla saatiin yhteensä 12 MW lisäkapasiteettia. Ydinvoiman modernisoinnit ja tehonkorotukset puolestaan tuottivat 29 MW uutta hiilidioksidipäästötöntä tuotantokapasiteettia.

Bioenergian käytön lisääminen

Bioenergian käytön lisäämistä tutkittiin useilla voimalaitoksilla. Värtanin laitoksella Ruotsissa oliivinkivien käyttöä polttoaineseoksessa testattiin edelleen ja niiden osuus

polttoainekäytöstä oli 2 %. Czestochowan CHP-laitoksella Puolassa biomassan osuus polttoainekäytöstä oli kolmannes.

Marraskuussa 2013 Fortum otti käyttöön pyrolyysiöljyn tuotantolaitoksen Joensuun voimalaitoksella. Laitos tuottaa vuosittain 50 000 tonnia bioöljyä (vastaten 200-220 GWh polttoainetta) ja se on pyrolyysiteknologian ensimmäinen kaupallinen demonstraatiolaitos. Raaka-aineena käytetään ensisijaisesti sahanpurua ja metsätähteitä.

Pyrolyysiöljy korvaa raskaan polttoöljyn käyttöä lämpöä tuottavissa kattiloissa ja voimalaitoksissa. Käyttämällä 200 GWh pyrolyysiöljyä raskaan polttoöljyn sijaan voidaan vähentää hiilidioksidipäästöjä noin 60 000 tonnia. Fortum sai vuonna 2013 ympäristöluvan pyrolyysiöljyn käytölle Vermon lämpökeskuksessa Espoossa.

Tukholmassa rakenteilla oleva bio-CHP-laitos käyttää polttoaineenaan ensisijaisesti metsäbiomassaa, mutta voi hyödyntää monipuolisesti muunkin tyyppisiä biomassoja. Bioenergian osuus Värtanin laitoksen polttoainekäytössä kasvaa nykyisestä 45 %:sta jopa 70 %:iin uuden laitoksen valmistuttua vuonna 2016. Fossiilisten polttoaineiden käyttö vähenee vastaavasti.

Fortum käytti vuonna 2013 bioenergiaa (kiinteä biomassa ja nestemäiset biopolttoaineet) 6 787 GWh, mikä on 11 % enemmän kuin edellisvuonna.

Lue lisää

Energiatehokkuuden parantamisella voidaan vähentää päästöjä

Kohdassa EN5 on kuvattu Fortumin toimenpiteitä energiatehokkuuden parantamiseksi.

CCS tulevaisuuden vähennysteknologiana

Hiilidioksidin talteenotolla ja varastoinnilla (carbon capture and storage, CCS) arvioidaan olevan keskeinen rooli energiajärjestelmien muutoksessa tulevaisuudessa. Vuonna 2013 Fortum osallistui CCS-tutkimusohjelmiin Suomessa ja EU:ssa. Fortum oli Cleenin CCS-tutkimuksen päärahoittaja ja on myös edustettuna Zero Emissions Platform -työryhmässä.

CCS:n toteutettavuus on kuitenkin suurten teknisten, taloudellisten, sosiaalisten ja poliittisten haasteiden edessä. CCS:n tämänhetkinen kustannustaso ei vielä mahdollista

kannattavia investointeja yrityksille. Fortum keskittyy tutkimuksessaan niin sanottuihin toisen sukupolven CCS-menetelmiin ja teknologioihin ja pitää niitä lupaavampina kuin tähän saakka tutkittuja teknologioita. Kehittyviä tutkimusalueita ovat mm. biopohjaisten polttoaineiden käyttö kaukolämpöjärjestelmissä ja siihen liittyvä hiilidioksidin talteenotto ja varastointi.

EN19 Otsonikerrosta tuhoavien aineiden päästöt

Fortumin lämpöpumppulaitoksilla Tukholmassa ja Espoossa on käytössä eri tyyppisiä kylmäaineita. Kylmäaineita pääsi ilmakehään 5,8 tonnia (2012: 3,7), mikä on CFC-11-ekvivalenttina 13 kg (2012: 38). Vuoden 2012 luvut on laskettu uudelleen korjattujen lähtötietojen perusteella.

EN20 NOx, SO2 ja muut merkittävät päästöt ilmaan jaoteltuna päästölajeittain

Fortumin lämpövoimatuotannossa syntyi 32 000 tonnia (2012: 29 400) typenoksidien päästöjä (NOX), 22 100 tonnia (2012: 19 800) rikkidioksidipäästöjä (SO2) ja 20 800 tonnia (2012: 16 000) hiukkaspäästöjä. Teknisten ja sopimusrajoitusten vuoksi heikompilaatuisen hiilen käyttö lisääntyi Venäjän laitoksillamme, mikä lisäsi erityisesti

hiukkaspäästöjä. NOX- ja SO2-päästöihin vaikutti myös lisääntynyt lauhdutusvoiman tuotanto Suomessa.  

Savukaasupäästöistä (SO2 ja NOX) 69 % (2012: 72 %) ja hiukkaspäästöistä 96 % (2012: 96 %) oli peräisin Venäjän toiminnoista. Merkittävin hiukkaspäästöjen lähde (13 500 tonnia vuonna 2013) on Argayashin voimalaitos Venäjällä.

Fortumin elohopeapäästöt ilmaan olivat 151 kg (2012: 130).

SO2-, NOx- ja hiukkaspäästöt maittain vuonna 2013
tuhatta tonnia SO2 NOx Hiukkaset
Venäjä 14,0 23,1 20,0
Suomi 4,1 4,9 0,2
Puola 3,7 1,6 0,6
Ruotsi 0,1 1,2 0,0
Iso-Britannia 0,0 0,3 0,0
Muut maat 0,2 0,8 0,0
SO2-, NOX- ja hiukkaspäästöt vuosina 2011-2013
tuhatta tonnia 2013 2012 2011
SO2 22,1 19,8 24,9
NOX 32,0 29,4 36,0
Hiukkaset 20,8 16,0 16,6

EN21 Päästöt vesistöihin

Energiantuotannon vaikutukset vesistöön aiheutuvat jäähdytysvesien mukana johdettavasta lämpökuormasta sekä jätevesien sisältämistä epäpuhtauksista. Kaikki jätevesi johdetaan suoraan kunnallisiin jätevedenkäsittelylaitoksiin tai puhdistetaan paikan päällä ennen johtamista vesistöön.

Fortum käytti kaikkiaan 2 245 miljoonaa kuutiometriä (2012: 2 017) jäähdytysvettä, joka johdettiin pääosin takaisin vesistöihin. Lämpökuorma vesistöihin oli 19 TWh (2012: 17). Suurin yksittäinen jäähdytysveden käyttäjä oli Loviisan ydinvoimalaitos, joka otti ja päästi takaisin mereen 1 390 miljoonaa kuutiometriä jäähdytysvettä. Lämpökuorma mereen oli 16 TWh. Lämpötilamittausten mukaan jäähdytysvesi on nostanut pintaveden lämpötilaa 1-2 astetta 1-2 kilometrin säteellä vedenpurkupaikasta.

Vuoden aikana Fortumin voimalaitoksilta pääsi jätevesien mukana vesistöihin yhteensä noin 2 tonnia öljyä. Lisäksi kolmessa erillisessä öljyvuototapauksessa pääsi vesistöihin öljyä yhteensä tonnin verran.

Venäjän voimalaitoksilla on viime vuosina ollut jätevesien lupaehtojen toistuvia ylityksiä. Toimenpiteet tilanteen parantamiseksi jatkuivat vuonna 2013; korroosionestoaine vaihdettiin ja hiiltä käyttävien voimalaitosten tuhka-altaiden läpi meneviä vesivirtoja erotettiin ja vähennettiin. Lisäksi käynnistettiin selvitykset parempien öljynerotusjärjestelmien asentamisesta.

Jätevesipäästöt kohteittain vuosina 2011-2013
milj. m3 2013 2012 2011
Meri 9,9 9,1 3,9
Makea pintavesistö 22,6 22,9 20,7
Kunnallinen viemäri 1,9 2,7 1,7
Muu kohde 0,1 0,3 0,2

EN22 Jätteen kokonaispaino tyypin ja käsittelytavan mukaan

Fortumin lämpövoimalaitoksilla käytetään vuosittain miljoonia tonneja kiinteitä polttoaineita. Polttamisessa syntyvän tuhkan ja savukaasujen rikinpoistossa syntyvän kipsin osuus Fortumin energiantuotannon sivutuotteista ja jätteistä on ylivoimaisesti suurin, keskimäärin yli 90 %.

Kaikessa energiantuotannossa syntyy normaalia teollisuusjätettä, joka joko kierrätetään tai sijoitetaan kaatopaikoille. Osa jätteistä luokitellaan vaarallisiksi jätteiksi ja viedään käsiteltäviksi luvanvaraisille ongelmajätelaitoksille. Ydinvoiman tuotannossa syntyvien radioaktiivisten jätteiden määrä on pieni, mutta niiden käsittelyyn ja loppusijoitukseen tarvitaan erityisratkaisuja.

Sivutuotteita ja jätteitä kertyi yhteensä 1 025 000 tonnia (2012: 773 000). Kasvu johtui ennen muuta tuhkan ja pilaantuneen maa-aineksen määrän kasvusta.

Tuhka ja sivutuotteet

Tuhkaa syntyi noin 863 000 tonnia (2012: 720 000), kipsiä 29 000 tonnia (2012: 9 200) ja muuta rikinpoistotuotetta 15 800 tonnia (2012: 10 100). Noin 37 % tuhkasta syntyi Venäjän laitoksilla, 22 % Ruotsissa ja 21 % Suomessa. Euroopassa tuhka ja rikinpoiston sivutuotteet hyödynnetään ja kierrätetään mahdollisimman tehokkaasti. Venäjällä tuhkaa varastoidaan altaisiin, koska sille ei tuhka-altaiden pengerryksen lisäksi ole muita hyödyntämiskohteita. Lisäksi tuhkan märkäkäsittely vaikeuttaa hyödyntämistä. Tuhkan hyötykäyttöaste oli 48 % (2012: 51 %) ja kipsin 99 % (2012: 89 %). Kipsin hyötykäyttöaste vuodelle 2012 on laskettu

uudelleen, kun Suomenojan voimalaitoksen rikinpoistotuote määriteltiin jätteeksi eikä kipsiksi. 

Kipsiä käytettiin raaka-aineena kipsilevyteollisuudessa. Lentotuhkaa käytettiin rakennusaineteollisuudessa, tienrakennuksessa, maanrakennuksessa ja kaivostäytössä. Joensuun voimalaitos jätti lupahakemuksen koskien laitoksen tuhkista rakennettavaa meluestettä laitosalueen ympärille. Fortumin voimalaitosten pohjatuhkien CE-merkintä käynnistettiin vuonna 2013.

Sivutuotteet, joita ei voida hyödyntää, sijoitetaan kaatopaikalle tai välivarastoidaan. Kaatopaikoille vietiin noin 453 000 tonnia (2012: 351 000) tuhkaa, 290 tonnia (2012: 1 000) kipsiä ja 15 800 tonnia (2012: 10 100) muuta rikinpoistotuotetta. Suomenojan voimalaitoksen rikinpoistotuote käsitellään kokonaisuudessaan jätteenä, koska sille ei ole hyötykäyttöä.

Tuhkan ja kipsin käsittely vuosina 2011-2013
tuhatta tonnia 2013 2012 2011
Tuhka hyötykäyttöön 410 369 429
Tuhka kaatopaikalle 453 351 400
Kipsi hyötykäyttöön 28,8 8,1 30,6
Kipsi kaatopaikalle 0,3 1,0 0,1

Ydinjäte

Fortum käytti 20 tonnia (2012: 23) uraania Loviisan ydinvoimalaitoksen polttoaineena, josta syntyi vastaava määrä korkea-aktiivista ydinjätettä. Tämän lisäksi syntyi noin 160 m3 (2012: 130) matala- ja keskiaktiivista jätettä. Aktiivisuusmittausten jälkeen osa matala-aktiivisesta jätteestä luokiteltiin ei-radioaktiiviseksi jätteeksi ja vapautettiin valvonnasta sijoitettavaksi tavanomaiselle kaatopaikalle.

Matala- ja keskiaktiivinen jäte sijoitetaan Loviisan voimalaitosalueen kallioperään rakennettuun loppusijoitustilaan. Vuoden 2013 aikana sinne sijoitettiin noin 38 m3 (2012: 57) matala-aktiivista huoltojätettä. Vuoden 2013 lopussa loppusijoitustilan täyttöaste oli noin 16 %.

Loviisan voimalaitoksella muodostui 60 m3 (2012: 49) nestemäistä jätettä. Tämä nestemäinen jäte (haihdutusjäte ja ioninvaihtohartsit) kiinteytetään betoniin ennen

loppusijoitusta. Kiinteytyslaitos oli vuoden 2013 lopulla testikäytössä. Haihdutusjätteen määrää vähennetään cesiuminpoistojärjestelmällä ennen kiinteytystä.

Lue lisää

Muu jäte

Jätteitä (pois lukien kaatopaikalle mennyt kipsi ja tuhka) syntyi Fortumin toiminnoissa yhteensä 48 800 tonnia (2012: 42 000), josta vaarallista jätettä oli 7 200 tonnia (2012: 10 400). Lisäksi rakenustyömailta ja maaperän puhdistushankkeissa poistettiin pilaantunutta maata yhteensä 85 000 tonnia (2012: 3 100). Suurin osa tästä oli peräisin Tukholmaan rakennettavan uuden CHP-voimalaitoksen perustustöistä.


Jätteiden käsittely vuosina 2011-2013
tuhatta tonnia 2013 2012 2011
Hyödyntäminen 12,4 12,7 8,1
Sijoittaminen kaatopaikalle 29,2 18,81) 16,51)
Vaarallisten jätteiden hyödyntäminen 2,0 4,7
Vaarallisten jätteiden hävittäminen 5,2 5,8 12,8
Yhteensä 48,8 42,0 37,4
1) Laskettu uudelleen Suomenojan rikinpoistotuotteen uudelleenluokittelun vuoksi

EN23 Merkittävät vuodot

Vuoden 2013 aikana tapahtui 19 yli 100 litran vuotoa ympäristöön (2012: 11). Nestemäisten vuotojen arvioitu kokonaismäärä oli noin 20 m3. Vuodot olivat enimmäkseen bioöljyvuotoja. Suurin yksittäinen vuoto oli 10 m3:n bioöljyvuoto Hässelbyn voimalaitoksella Tukholmassa.

Lämpöpumppulaitoksilta pääsi ilmaan noin 5,8 tonnia kylmäaineita. Vuodoista ei aiheutunut merkittäviä ympäristövaikutuksia.

EN24 Kuljetetun, maahantuodun, maasta viedyn tai käsitellyn ongelmajätteen määrä ja kansainvälisesti kuljetetun ongelmajätteen osuus

Ei koske Fortumia.

EN25 Vesistöt, joihin organisaation päästöillä on merkittävä vaikutus

Fortumin jäte- ja valumavedet vaikuttavat vesistöihin ja niihin liittyviin elinympäristöihin vain vähäisesti. Tarkempi kuvaus on esitetty indikaattoreissa EN12 ja EN14.

X

Etsi Fortumin vuosikertomuksesta 2013

Kirjoita tähän...

Hakutulokset