Vuosikertomus 2013 | In English |

Energia

EN3 Suora energiankulutus primäärienergialähteittäin

Fortumin suora energiankulutus omassa energiantuotannossa oli 140 terawattituntia (TWh) (2012: 143). Merkittävimmät primäärienergialähteet olivat maakaasu, uraani ja kivihiili. Uusiutumattomien luonnonvarojen osuus suorasta primäärienergian kulutuksesta oli 84 % (2012: 82 %).

Uusiutuvien energialähteiden osuus Fortumin sähköntuotannosta oli 29 % (2012: 36 %) ja lämmöntuotannosta 21 % (2012: 20 %).

Suora energiankulutus energialähteittäin vuosina 2011-2013
TWh 2013 2012 2011
Maakaasu 73,6 76,0 75,6
Ydinpolttoaine 23,1 24,7 24,3
Vesivoima 14,4 18,3 17,1
Kivihiili 17,9 14,2 21,8
Biomassa ja biopolttoaineet 6,8 6,1 6,2
Jätepolttoaine 2,8 2,3 2,5
Turve 0,6 0,7 1,2
Polttoöljy 0,4 0,6 1,3
Muut polttoaineet 0,1 0,1 0,2
Yhteensä 139,7 143,0 150,2
Suora energiankulutus maittain vuosina 2011-2013
TWh 2013 2012 2011
Venäjä 72,9 74,0 69,6
Suomi 39,8 38,0 49,2
Ruotsi 18,2 22,1 21,5
Puola 3,0 3,7 3,6
Iso-Britannia 3,4 3,3 4,1
Muut maat 2,4 1,9 2,2
Yhteensä 139,7 143,0 150,2

Poikkeuksena tässä raportissa yleisesti sovellettuun raportointirajaukseen, alla esitetyt Fortumin sähkön- ja lämmöntuotantoluvut energialähteittäin vuosina 2011-2013 sisältävät tuotannon myös Fortumin osakkuusyhtiöistä.

 

Sähköntuotanto energialähteittäin vuosina 2011-2013
TWh 2013 2012 2011
Vesivoima 17,9 25,2 21,0
Ydinvoima 23,7 23,4 24,9
Maakaasu 20,0 19,4 18,5
Kivihiili 4,6 3,3 5,8
Biomassa ja biopolttoaineet 1,6 1,3 1,7
Turve 0,1 0,1 0,2
Muut 0,8 0,3 0,6
Yhteensä 68,7 73,1 72,7
Lämmöntuotanto energialähteittäin vuosina 2011-2013
TWh 2013 2012 2011
Maakaasu 26,1 27,0 28,6
Kivihiili 5,7 5,3 7,2
Biomassa ja biopolttoaineet 5,2 4,9 5,2
Lämpöpumput, sähkö 3,1 3,4 2,7
Jätepolttoaine 2,2 1,9 1,0
Polttoöljy 0,2 0,4 1,0
Turve 0,3 0,4 0,6
Muut 0,0 0,0 1,0
Yhteensä 42,8 43,3 47,3

EN4 Epäsuora energiankulutus

Fortumin epäsuora energiankulutus oli 5,1 TWh (2012: 4,6). Suurimman osan tästä muodostivat voimalaitosten käyttöön hankittu sähkö ja lämpö sekä sähkönjakelun häviöiden kompensoimiseen hankittu sähkö.

Epäsuora energiankäyttö vuosina 2011-2013
GWh 2013 2012 2011
Ulkoinen lämmönhankinta 2 384 2 196 2 366
Sähkönsiirron ja -jakelun häviöt 1 374 1 432 1 402
Muu ulkoinen sähkönhankinta 1 340 962 969
Yhteensä 5 098 4 590 4737

Valtaosa muualta hankitusta lämmöstä on tullut Enocellin sellutehtaalta Suomessa, ja se on tuotettu biomassasta. Sähköä ostetaan useilta toimittajilta, eikä sähköntuotannon energialähteitä tiedetä tarkasti. Kaikelle verkostohäviöiden kompensointiin käytetylle sähkölle hankittiin alkuperätakuutodistukset (hiilidioksidipäästötön sähkö).

Olettamalla sähköntuotannon hyötysuhteeksi 75 % ja lämmöntuotannon hyötysuhteeksi 85 %, saadaan epäsuoraksi primäärienergiankulutukseksi 6,4 TWh (2012: 5,8). Uusiutuvien energialähteiden osuus epäsuorasta primäärienergiankulutuksesta oli yli 50 %.

EN5 Energiatehokkuuden parantumisen ansiosta säästetty energia

Polttoon perustuvassa energiantuotannossa Fortum pyrkii hyödyntämään polttoaineen niin tehokkaasti kuin mahdollista.

Fortumin polttoaineenkäytön hyötysuhde oli 61 % (2012: 64 %), kun vastaava tavoite on > 70 % viiden vuoden keskiarvona.

Energiatehokas CHP-tuotanto, jossa jopa 90 % polttoaineen energiasisällöstä voidaan hyödyntää, on Fortumin tärkein keino polttoaineen käytön tehokkuuden lisäämisessä. CHP-laitosten osuus Fortumin sähköntuotannossa oli 33 % (2012: 32 %) ja lämmöntuotannossa 83 % (2012: 79 %).

Fortum Power and Heat Oy:n vuosien 2008-2016 energiatehokkuusohjelmaan liittyvien energia-analyysien, energiatehokkuuskoulutuksen sekä teknisten toimenpiteiden toteutus jatkui vuonna 2013. Ohjelman tavoitteena on parantaa energiatehokkuutta Ruotsin, Suomen ja Ison-Britannian voimalaitoksilla 600 GWh:lla vuodessa. Pääpaino on voimalaitosten hyötysuhteen parantamisessa ja

CO2-päästöttömän tuotantokapasiteetin lisäyksessä. Vuosittain toteutetaan noin 30 projektia. Vuonna 2013 energiatehokkuustoimilla aikaansaatiin 50 GWh:n (2012: 95) energiansäästöt.

Vuonna 2013 valmistuivat perusparannukset Pyhäkosken voimalaitoksella Suomessa sekä Edsforsenin ja Hansjön voimalaitoksilla Ruotsissa. Ruotsissa Gammelängen perusparannus jatkui ja uudet hankkeet käynnistyivät Noppikosken, Väsan ja Skedvin voimalaitoksilla.

Meri-Porissa toteutettiin poltinten uusinta ja peruskorjattiin nuohoimia entistä energiatehokkaammiksi. Suomenojalla aloitettiin lämpöpumppuprojekti. Siellä puhdistetusta jätevedestä tullaan saamaan vuosittain lämpöpumpuilla talteen noin 300 GWh eli noin 15 000 omakotitalon

vuosikulutuksen verran lämpöenergiaa, joka muuten valuisi mereen. Joensuussa alettiin hyödyntää hukkalämpöä kattilailman lämmitykseen ja Espoossa parannettiin lämpökeskusten happisäätöä.

Fortum on mukana Euroopan sähköalan Energy Wisdom -ohjelmassa ja raportoi ohjelmaan energiatehokkuutta parantavista ja kasvihuonekaasupäästöjä vähentävistä hankkeistaan.

EN6 Toimenpiteet energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian käytön lisäämiseksi tuotteissa ja palveluissa

Fortum on mukana rakentamassa vähäpäästöistä yhteiskuntaa tarjoamalla energiatuotteita ja -palveluita, joiden avulla ilmastonmuutosta voidaan hillitä ja energiatehokkuutta parantaa myös muilla yhteiskunnan sektoreilla. Fortum tarjoaa asiakkailleen energianeuvontaa, energiatehokkuuskonsultointia sekä energiaa säästäviä tuotteita, kuten energiankulutuksen mittauslaitteita (esim. Kotinäyttö), lämmityksen ohjausjärjestelmiä ja aurinkopaneeleja. Yksityiskohtaisempi kuvaus ympäristömyönteisistä tuotteista on indikaattorissa EN26.

EN7 Toimenpiteet epäsuoran energiankulutuksen vähentämiseksi

Voimalaitoksen omakäyttöenergian tarvetta voidaan vähentää teknisillä muutoksilla, järjestelmällisellä ja ennaltaehkäisevällä kunnossapidolla sekä kouluttamalla henkilökuntaa laitoksen optimaalisessa käytössä ja käyttötalouden seurannassa.

Viime vuosina Fortum on investoinut automaattiseen mittarinhallintaan sähkönjakelussa Ruotsissa ja Suomessa. Tämä antaa parempaa tietoa jakeluhäviöistä ja luo uusia mahdollisuuksia jakeluverkon kuormituksen hallintaan, mikä puolestaan vähentää jakeluhäviöitä. 

Sähkönjakelun häviöitä voidaan vähentää myös optimoimalla verkkojen käyttöä, lisäämällä siirtokapasiteettia kuormitetuimmilla linjoilla ja korvaamalla vanhentuneita muuntajia uusilla ja energiatehokkaammilla. Yksittäisten

toimenpiteiden vaikutukset ovat usein vähäisiä ja kumulatiivisestikin vaikutukset ovat nähtävissä vasta pidemmällä aikavälillä. Pitkällä aikavälillä verkoston kuormitus kuitenkin usein kasvaa, mikä vaikeuttaa energiatehokkuuden määrällistä arviointia.

Fortumin sähkönjakelun häviöt olivat 1 374 GWh, mikä on hieman vähemmän kuin vuotta aiemmin (2012: 1 432). Häviöt olivat 3,2 % (2012: 3,3 %) siirretyn sähkön määrästä. Sähkön jakelun kokonaismäärä laski 26,1 TWh:iin (2012: 26,6) ja aluesiirron määrä 16,3 TWh:iin (2012: 17,3).

Voimalaitosten, lämpökeskusten ja kaukolämpöverkkojen käyttöön hankittiin sähköä 1 340 GWh (2012: 962). Kasvu johtuu kaukolämpöverkkojen sähkönkulutuksen kattavammasta raportoinnista.

X

Etsi Fortumin vuosikertomuksesta 2013

Kirjoita tähän...

Hakutulokset